Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • jees h-valta

    Pidä mehtäukko vain huoli parhaista laidoistasi. Ja se paras laita ei näytä olevan keskustelu metsien tilasta ja toimista yleensäkkään. Minulla on kokemuspohjaa metsän kasvatuksesta joka puulajilla lähes mitä suomessa kasvaa. Joitain enemmän joitain vähemmän. Muta esim. tuo A.Jalkasen hybridihaavan pudotus 300/ha on aivan mitäänsanomattoman kelvoton ohje. Minulla on edelleen 1000/ha aivan Metsämantujen silloisen suosituksen mukaan. Istutuksesta maaliin saakka. Niissä on suurin osa hyvän kokoista tukkia, vain ne kolmesataa jotka jouduin uudistamaan myöhäiskeväthallan vuoksi ovat perässä tukkikehityksestä. Laatu peltoheitossa ei kuitenkaan ole mikään kovan luokan tukkiainesta joten siltä ei suuria vartoilla. Joskus tuntuu että tuota itseriittoisaa kehumakapasitettia riittää näillä palstoilla ilman sen suurempia ”muskeleita”, ainakaan metsätalouden saralla. Jätkälläkin kai suurin tuntemus on tullut koulun penkkiä tahvotessa. Ensin ehkä jotain opiskellessa, tosin kevyehkösti varmaankin, sen jälkeen sitten näitä kevytlevitteitä oppilailleen jaellessa. Tapion dokkarista salaa luntaten.

    Jätkä

    Valitettavasti! Näin voidaan todeta monen , mm putkikauppiaan osalta. Ei viitsisi täällä jatkuvasti jankuttaa edes tuolle putkimyyjälle, mutta toteaisin vain, että Putkimyyjä pysyköön putkessaan. (Suutari pysyköön lestissään)

    KUN hoidettuun enskametsään tehdään se enska, siinä on lähtörunkoluku max 2000 r/ha.

    Energiapuun kasvatushimon takiakaan ei saa  olla haaskattu kasvupotentiaalia polttopuiden kasvuun, vaan lähes kaikki rungot ovat tasaveroisia keskenään, eli niistä n. 100 litraisista rungoista on helppo jättää tasainen täystiheä metsä.

    Runkoluvuksi voidaan jättää metsätyypistä riippuen Mä 1000 – 1200 r/ ha, eli poistuisi 80 – 100 kiintoa/ ha. Kuusessa jätetään hieman vähemmän, koivussa pudotetaan tiheys jopa n. kuuteensataan runkoon/ha, jos halutaan päästä kahdella harvennuksella. Tuossa lukemassa pitäisi jo mitata relaskoopilla.

    Tukkien lähtöä kasvatushakkuissa kuvitteleville muistuttaisin, että D 1,3 -läpimitta pitäisi olla luokkaa 21, jos halutaan puusta edes yksi tukki. Kahden tukin kuusirungon pitää olla väh. 25 cm paksu

    Koivutukissa minimiläpimitta 18 cm edellyttää myös väh 23 cm:n vahvuutta ja jotkut puhuvat jo yli 20 cm:n latvaläpimitasta.

    Ei noita kasva ylitiheissä metsissä yhden sukupolven aikana, kyllä kannattaisi harventaa – taimikosta lähtien.

    A.Jalkanen

    Ei jesse ne runkoluvut mitään kiveen hakattuja ole – niissä on varaa mennä puoleen ja toiseen omista tavoitteista riippuen. Sinä saat omalla kasvatusohjelmallasi todennäköisesti maksimoitua myytävän biomassan määrän. Kasvatusohjelmien tulokset riippuvat aina paitsi harvennuksista, myös puuston perinnöllisistä ominaisuuksista ja kasvupaikan olosuhteista (metsätyyppi, lannoitus, ojitus yms.).

    suorittava porras

    Tuosta Jessen lakirajalle(?) tapahtuneesta hakkuusta sen verran , että tiheyssuositukset toimivat vain hoidetuissa metsissä. Jos elinkelpoiset puut loistavat poissaolollaan , hakkuissa  mennään helposti vaatimattomiin tiheyksiin ja jopa vain yhteen harvennuskertaan kasvukierron aikana . Mikä onkaan tiheys viimeisen/ainoan harvennuksen jälkeen ? 350-450 runkoa hehtaarilla eli 7-9 runkoa 11 metrin puoliympyrän sisällä.  Myös puustoltaan huonolaatuisilla turvemaakohteilla  riittänee yksi harvennus ja jäävän puuston tiheydeksi päätehakkuutiheys.

    mehtäukko

    Näissä pakinoissa on kummallinen piirre. Eräänä päivänä mourutaan kun mikään ei kannata,- edes kuittikauppa. Toisena päivitellään pitkiä kierto-aikoja. Sitten matriisissa ilmenevät tukinmitat jotka vasta tuli allekirjoitettua…Ja …kun selvät metsänkasvatusmallit eivät kelpaa, ollaan kohta umpikujassa.

    jees h-valta

    Mistähän suorittava sellaista kuvittelee että ei olisi ollut elinkelpoista puuainesta? Valitettavasti oli ja olen vielä hyvinkin tarkalla seulalla puut ensimmäisessä taimikonhoidossa jo seulonut. Yhtään vialloista tai heikkokasvuisen oloista puuta ei jäänyt. Valitettavasti ainesta oli siihen mennessä kyllä tuhoutunut hirvien suihin paljon. Mutta silti koivu paikkasi sitäkin menetystä. Onhan siitä kuitenkin harvennuksella lukumäärää paljon lähtenyt. Olisi siitä hiukan enemmän voinut jättää. Juuri kuten metsäkeskuksen tarkastajakin päätteli: Ei laitonta mutta hiukan enemmän olisi saanut kuitenkin jäädä. Ja mehtäukko, kaikki eivät ole aivan tasapäitä tuon metsänkasvatuksen saralla. Voihan sitä tehdä automaattitoiminnolla piirulleen Tapion ohjeilla mutta yksilöllistä metsää ei kyllä mikään voita, luontaisen kaltainen ja mieltä ylentävä.

    aegolius

    Paria asiaa jäin jätkän tekstissä pohtimaan…

    >Runkoluvuksi voidaan jättää metsätyypistä riippuen Mä 1000 – 1200 r/ ha, eli poistuisi 80 – 100 kiintoa/ ha.

    Tässä varmaan tarkoitetaan, että teoriassa lähtisi tuo poistuma, jos puusto olisi ihan tasakokoista. Käytännössä enska tehdään pääosin alle jäämässä olevia poistaen ja poistuma on lähempänä 50 m3?

    >Tukkien lähtöä kasvatushakkuissa kuvitteleville muistuttaisin, että D 1,3 -läpimitta pitäisi olla luokkaa 21, jos halutaan puusta edes yksi tukki. Kahden tukin kuusirungon pitää olla väh. 25 cm paksu

    Tukin mittavaatimuksissa on tietysti eroja, mutta välipäivinä tein kyllä kahta tukkia D1,3 hieman alle 21 cm kuusesta. Paikallinen ostaja ostaa kuusitukinkin 15 cm saakka ja minimipituus on vain 37 dm. Tyvestä tuli 43 dm tukki yli 18 cm latvaläpimitalla ja sille on vitosen korkeampi matriisihinta. Jos D1,3 oli 22 cm, niin tukkiosuus oli jo 86 dm. Silloinkin toki tein tyvestä 49:n ja latvasta halvemman pienen. En tiedä tarkoittiko Jätkä näitä SE:n 18 cm tukkeja min 43 dm mitoilla?

     

    sikari

    Mikähän tekee metsästä luontaisen kaltaisen, jos ensin vedellään moottorisahalla enimpiä nurin ja sitten motolla lakirajoille?

    Jätkä

    Suoriutuva. Mitenkähän se tiheys nyt sitten pitikään laskea?  Kun nappaat 11 metrisen puoliympyrän, niin paljonko on sen pinta-ala? Noin niinkuin suurinpiirtein?

    Käsitykseni mukaan tuon puoliympyrän pinta-ala on lähelle 2 aaria.  nuoressa enskassa, jonka valtapituus olisi vaikkapa 12 -13 metriä, pitäisi jääviä havupuu – runkoja olla n. 1200 kpl /ha. Jos nuo arvot ovat jotain muuta, niin kannattaa hankkia relaskooppi ja mitata sillä.

    aegolius. 15 senttinen kuusiranka kuuluu sarjaan pikkutukit. Myös nykyaikana alle 43 dm ei enää useinkaan näy tukkilistassa. Olen ollut leimaamassa tukkeja metsähallituksen leimikoilla ja siellä mitattiin jokainen tukkirunko, samoin siitä arvioitiin tukkien osuus kahden ensimmäisen tukin verran. Alle 21 sentin luokkaa ei tukiksi leimattu männyissäkään.

    aegolius

    >15 senttinen kuusiranka kuuluu sarjaan pikkutukit. Myös nykyaikana alle 43 dm ei enää useinkaan näy tukkilistassa.

    Näin arvelinkin, että mittavaatimuksista tässä on kyse. En kuitenkaan näistä ehkä siinä mielessä puhuisi pikkutukkeina, kun hinta on kuitenkin selvästi yli 50. No, eipä sillä väliä, pikkutukkeja tai ei. Hinta ja mitat ratkaisevat. Täytyy iloita tästä ostajasta niin kauan kuin aktiivisesti ostaa. Sahasta on kyse.

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,022)