Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • A.Jalkanen

    On se noin, mutta kun jesse ei käytä Tapion relaskooppitaulukoita, hänelle pitää ohjeistaa runkolukuina. Harvennusajankohta ja voimakkuus selviää tietenkin parhaiten relaskooppia käyttäen.

    Istutuksissa suuntaus lienee kustannusten säästämiseksi kohti pienempiä runkolukuja ja luonnontäydennystä? Resepti koivulle, ja haavallekin, jos haluaa siitä tukkia: istutus 1200 > 600 > 300 runkoa. Pystykarsintaa tarvittaessa. Kuuselle istutus esim. 1400 > 1000 > 500. Männylle ensisijaisesti kylvö, tai istutus 2000 + luonnontaimia > taimikonhoito 2000 > 1000 > 500. Miten nämä sopisivat yhteen ajouravälien ja leveyksien tavoitteiden kanssa?

    Jätkä

    Jeessi kuvittelee olevansa uranuurtaja ja nero metsänkasvatuksessa. Kuten on jo monta kertaa sanottu : pyörä on keksitty jo kauvan sitten ja silloinkin se oli pyöreä.

    Suomessakin on metsien käsittelyä tutkittu – hyvinkin tarkoilla mittauksilla ja päädytty nykyisiin kasvatusmalleihin. Ne mallit eivät vaan uppoa kusipäähän – kai se on niin umpiluuta.

    Se, että Jeessi-ressukan haavat kasvavat hyvin, selittyy sillä, että ne ovat Hybridejä. Jos ne olisivat optimitiheydessä, niin puuta olisi saman verran, rungot vain olisivat järeämpiä. Tosin niiden kanssa ei ole väliä, koska kaikki menee hakkuriin. Ehkä runkojen järeys nousee niinkin isoksi, että korjuukustannukset pysyvät alhaisina.

    Annelin esittämät runkoluvut ovat aivan oikeat, käytännössä ne pätevät VT-männiköstä OMT – tyyppiin asti. Nuo lukemat pitäisi hakata kiveen…

    pihkatappi

    Joutuu nuo paikalliset olosuhteet huomioimaan. Kaksi vuotta sitten ensiharvennetulla 4 ha palalla tänään kolmas myrsky vajaan puolenvuoden sisään ja jokainen puhaltanut eri suunnalta. Tein tuossa vasta vajaa 30 mottia sieltä tuulenkaatoja ja yhtenä sahuupäivänä kaatua rysähti 150 litrainen mänty reilun 10 m/s tuulessa omia aikojaan, sopivasti suoraan kasan päälle. Tänään siellä on lunta puissa ja puuskissa (tälläkertaa idästä) yli 25 m/s. No hyvä näin, ehtii tehdä samaan savottaan uudet tuulenkaadot. Se kuitenkin selvä että joillain kuvioilla voi olla todella tärkeää tehdä ensiharvennus varhain ja suoraan tukkipuu asentoon ja odotella rauhassa. Mites tuollaiset myrskytuhopuut kannattavasti voi vieraalla teettää, tai kerätä itsekään 10 motin nökkösiä eri puutavaralajeja joka vuosi tienvarteen. Itse jätin tienvarteen hehtaarin ensiharvennuksen (lukijoiden kuvissa) , eli saan sen reilun sadan motin kaupan tuolle tilalle, muutoin tuskin vierasta ajokonetta olisi paikalle saanut.

    Onkohan joku metsätöissä tänään? Täällä ei metsään ole asiaa.

    Jovain

    On se isäntä oltava talossa, eihän Jätkällä ole edes metsää tai kalustoa, sottailee täällä toisten puilla. No, AJ:n resepti on ihan kohillaan, siihen kun lisätään isännänlinja ja toisenlainen kauppatapa, onhan siinä marginaalia soveltaa puoleen jos toiseen. Niin myös kaluston osalta. Eihän metsänomistajan toimialana, ainakaan omalla kalustolla ole edellytyksiä suosia isoa ja kallista. Ellei ole osuuskunnassa tai ole muuten mukana riittävän isossa kokonaisuudessa. Ei olla myöskään paljoa väärässä, jos lähestytään mehtäukon nökkösiä ja toisaalta Ruotsin mallia, jossa metsänomistajalla on osuutensa puukaupassa ja korjuussa. Eli ei mukana teollisuuden monopolissa niin kuin Suomessa.

    Tolopainen

    Niin tutkittua tietoa voi aina, muuttaa jos se ei sovellu omiin luuloihin. Yleensä tulee kalliiksi, mutta omien väärienkin toimintatapojen muuttaminen ei yleensä onnistu.

    Tuossa pari päivää sitten tuli dokkari miten tiltoimistossa työskennellyt kirjanpitäjä, nutturapäinen nainen oli yli 5v aikana kavaltanut asiakkaidensa, rahoja 800k€. Kun rahat olivat meneet paikalliselle peliyhtiölle Ahvenanmaalle, toiminnasta ei jäänyt kiinni vaikka pelasi yli 13k€:kk. He eivät ilmoita rahanpesusta, kun laki ei heitä siihen velvoita. Tämä nyt esimerkkinä, miten yrittäjä voi menettää rahaa, jos ei itse seuraa kirjanpitoaan.

     

    Jovain

    On se onnistunut vielä tähän asti, korjuu omasta metsästä, omalla kalustolla ja on onnistunut myös yhteistoiminnassa toisten puuntoimittajien kanssa. Tiedä sitten kun eletään levottomia aikoja, miten tässä käy.

    Metsuri motokuski

    Onnistuuhan tuo ja onnistuu varmaan jatkossakin. Kunhan kannattavuus on kohdillaan.

    mehtäukko

    Monimutkainen ja kallis kuin relaskooppi onkin, kertoo tosiaan tutkittuun tietoon perustuen eri kasvupaikoille sopivan harvennusajankohdan ja jäävän puuston tiheyden. Tottahan siihen on sovellettava paikkakohtaisia rl lisääviä tai vähentäviä tekijöitä. Runkojen järeyden se ottaa parhaiten huomioon tiheyden määritykseen ja sitä kautta rl muodostuu oikeaksi.

    jees h-valta

    Runkoluku on silloin oikea kun metsänomistaja on tyytyväinen metsänsä tilaan. Ja aina se tyytyväisyys ei kumpua liian harvasta metsästä. Joita minullekkin on siunaantunut liian rajujen harvennusten myötä. Olen olettanut että firmojen harvennukset kulkevat suositusten mukaisina mutta ei se niin ole. Aina vedetään nykyään lakirajoille.

    mehtäukko

    Entäpä jo mo on tyytyväinen UUNO, joka ei ymmärrä asiain parasta laitaa? Omansa kanssa saa tietysti tehdä itse miten lystää.

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 1,022)