Ajattelin siitä pilvitoiminnasta  yrittää   uudelleen. Suunnitelma on mahdollisesti   dronen lennolla tarkistettu  ja valmiin hakkuun kuvan tietoineen voi tarkastella ennen käsittelyä .  Koneet ovat kuin tuo harverin tsapaisia ja sitä seurailee tappituntumalla älyohjauksella  kasettien kuljettaja. Nämä toimisivat kuin “JOT sodankäynti” systeemissä,  että  tekijän olisi mahdollista tiputtaa puut suoraan ajajan lokerikkoon,  samanlaiseen kasettiin kuin on hakkaajan päällä ja ne olisi siirtolavantapaan vaihdettavissa lennossa.  Kun ajajia useampi mutta kevyt ja niissäkin on omat älynsä joilla keskustella tekijän kanssa, ne voivat toimia parvena niin koko homma saadaan toimimaan yhdessä  eikä riukukasat unohdu ja häviä metsään.  Kuormat heitetään kerralla rekan saataville. Jos kuitenkin  tekijä sekoilis tai liukastuisi linjasta ( M-ukk:n´´ pelko) niin se ilmoittaisi saman kuin  navigaattori harhaan ajosta, lasketaan reitti uudelleen!  Niin homma jatkuisi, drone vahtisi ilmatilaa ja  maata ettei  mo pääse tunkeutumaan  liian lähelle vuokrattua-alaa!

Sampo-yrittäjää yritin itsekin saada palstalle, mutta ei ehdi. Oli jo myynyt itsensä talveksi. Täytyy yrittää ensi kaudelle ajoissa. Kumma etteivät nämä kaverit ole kortistossa, kun eivät ole ymmärtäneet asiaa oikein. Missähän se ajatusvirhe oikein luuraa?

Kuten jo totesin ,saatavuus on pienten koneiden kohdalla ongelma. Hakkuut jäävät tekemättä odotellessa vuoroa.

Täystyöllisyys ei myöskään ole tae toiminnan kannattavuudesta . Tulosta haetaan päivää pidentämällä ,jos yrittäjän fysiikka kestää. Huonosta investoinnista on hankala päästä kuivin jaloin eroon ,joten töitä on tehtävä niin kauan ,kun pystyy. Eri asia ,jääkö palkaksi muuta , kun likaiset vaatteet .

Käyttäjäkokemuksia pikkuvehkeiden puolelta tuntuu tulevan niukasti. Minulla niitä on kaikista kokoluokista hevosesta ja moottorikelkasta alkaen. Myös muutamien ylistämällä nelipyöräisellä harvesterilla olen työskennellyt nelisen vuotta eikä yhtään ole tullut ikävä sitä vaihetta elämässä. Tuttu ex haverikuskikin löytyy lähipiiristä. Löi kädet kyynärpäitä myöten ristiin ,kun pääsi ko himmelistä eroon. Keskiraskasta hänkin ohjastaa nykyisin.

Mutta edelleen niillä vain tehdään, tulosta, vai meinaako Mm että ihan huvikseen metsässä reuhuavat?

Kyllähän se Harveri on liian pieni kone, mutta kokemukset siitä varmasti auttaisivat / auttavat kehittämään / tekemään uuden – paremman ja enemmän tuottavan koneen. Mopokuskit vaan vastustavat niin paljon kuin pystyvät.

Suuri on kaunista, mutta kehoitan saunassa seisomaan lattialla, kun eukkonsa levittää lauteilla reitensä. Onko se kaunista?

Aikoinaan Metsähallituksella oli Kehittämisjaos, joka budjettivaroin rahoitti koneiden kehitystyötä, jota tekemään oli värvätty merkittäviä koneen valmistajia. Esim Lokomo oli erittäin voimakkaasti tekemässä prosessorin tekniikan kanssa töitä. Olipa Parkanon hoitoalueessa  Lokomon Proto hakkaamassa ja sen ympärillä monta insikööriä jopa muutaman vuoden ajan. Se oli osittain jo päässyt palstan Mopokuskien toivemittoihin :  Painoi yli 30 tonnia, mutta nosti puomi suorana kolmen kuution kuusia kuin tikkuja. ensin ylös metrin verran, sitten tyvisahaus ja kääntyminen, puukumoon ja sehän tuli kuin ammuttuna sen tukinmitan, latkaisu ja seuraavat tukit samaan tyyliin.

Toinen kone oli tehty Neuvostoliiton markkinoita varten. Se alkoi samalla tavalla, mutta sylkäisi koko rungon läpi kerralla. Pihtipankkokone ajoi hirveillä kuormilla puut varastolle. Se ensimmäinen Proto on Parkanon metsämuseolla, mutta siitä on hakkuukone purettu pois, se oli metsänviljelyauran veturina monta vuotta. (”Syväaurausta”)

Nytkin olisi hienoa, jos valtio antaisi vaikka sata miljoonaa / v. uuden teknologian kehittämisen rahoitukseen.