Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Rane

    Lueskelin Arttu Käyhkön kirjoittamaa Ponssen 50-vuotishistoriikkia.Siinä kerrotaan miten Ponsse kehitti tämän alumiinirunkoisen,alle 10 000 kg painaneen 15:sen.Metsähallitus oli 1983 pitänyt eri konemerkeille suokokeet jotka tämä Ponsse oli voittanut.Kokeiden jälkeen pidetyssä seminaarissa MH:n pääjohtaja Jaakko Piironen oli pitänyt puheen jossa hän oli ilmoittanut että Metsähallitus tulee siirtymään tällaiseen kevyempään kalustoon.

    No,Reilussa 30:ssä vuodessa kehitys on mennyt siihen että nykyaikainen ajokone painaa tyhjänä saman kuin  15:nen kuormattuna.

    Puuki

    Voi olla alumiinin hinnallakin vaikutusta miksi ei ole yleistynyt metsäkoneissa.  Alumiini on kallista verrattuna raudan hintaan.  Ja sen hinta on noussut enemmän kuin teräksen ja raudan.

    Ei se tule ensimmäisenä metsäfirmojen pomojen tai koneurakoitsijoidenkaan mieleen, että miten hyvin harvennuksen jälkeen jäävät metsät voivat tulevaisuudessa.

     

    Perko

    Ja jälleen Puukin kassa samaa mieltä.

    mehtäukko

    Alumiinirunkojen korjauksissa on oltava melkoiset sepät että se onnistuu. Ja kun ei onnistunut, ei ole alumiinia sen koommin rungoissa nähty.

    Perko

    No, kun pitää korjata niin silloin on säretty ja miksi.  Korjaukset on mahdollista, vaihdetaan uudet osat.  Se ”turaaminen” ei ole korjausta.   Vaatimukset ovat varsin olemattomat koneille.  Ohjaamon muodikkuus tuntuu olevan suuri vaikuttaja metsäkoneissa.

    mehtäukko

    ”…säretty ja miksi..” Siksi että alumiini noissa paikoissa väsyy eri tavalla kuin teräs (Weldox-teräs). Ja niitä ei noin vain vaihdeta saati korjata.

    Perko

    Usein on hajoamiselle  on syy, väsymisen löytyy suunnittelusta  tai käytöstä.  Nykyisi  on aineet aivan toiset  ja suunnitteluun uudet ohjelmat. Niin on uudet koulutukset käyttöönkin  kun entisiä ei juuri ollut.

     

    Metsuri motokuski

    No jos se alumiini olisi hyväksi todettu niin olisihan sitä käytetty. Ei tarvii pyörää keksiä uudestaan kun se on jo keksitty.

    nuori isäntä

    Nuokka osuit oikeaan. Kone, kun pitää olla isompi kuin toisella. Hinta karmea ja sitten pakko repiä tavaraa harvennusleimikoltakin niin, että joku raippa vaan jää pystyy. Täyteen ahdetuilla kuormilla rikotaan juuret ja maaperä. Ne telat, kun leikkaavat itsensä kuntasta läpi. Korkeiden kulujen vuoksi on hätä ja kiire koko ajan, että survotaan ja kohelletaan menemään ilman minkäänlaista maastokartoitusta tai pysähdystä miettimään yhtään mitään.

    Kuten Jeessi kirjoitti, täällä on viikko tai kaksi talvea. Se viikon tai kahden talvi voi olla tammi-, helmi- tai maaliskuussa. Ei ne metsäyhtiöt odota asennossa ilmoitusta, että nyt voi tulla leimikolle.

    Täälläpäin saadaan kyllä ensiharvennukset, kakkosharvennukset ja aukot hoidettua keskikokoisella koneyhdistelmällä ja jälki on nätimpää.

    Metsuri motokuski

    Miten se nuori isäntä nyt syyllistyy tuollaisen p….kan kirjoittamiseen. Tuossahan kateus paistaa ja asiantuntemattomuus. Jospa nyt vaikka pari kuukautta käyt mittailemassa harvennustiheyksiä, urapainumia ja ajourien leveyksiä ja vertaat niitä eri koneilla tehtyihin työmaihin niin voidaan kirjoitella jo jotain.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 1,022)