Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Jätkä

    Jos puhutaan pikku-motosta, niin miksi aina heti mielletään sellainen mönkijäluokkaa olevaksi koneeksi?

    Harveri oli (on) etevä peli noin niinkuin protosarjaan, mutta se on liian pieni, jos ajatellaan, että siinä olisi turvaohjaamo ja vähän parempi kippilava.

    Voisi myös ajatella, niiden muutamien tukkien erilläänpitosysteemiä, mutta samaan katekoriaan menisi kyllä puulajienkin erottelun mahdollistaminen.

    Tuo kuorma pitäisi saada vähintään yhtä huonolle läjälle kipattua, kuin se on ihan jättiläis-motonkin jäljiltä.

    Aina pitäisi muiustuttaa, että ei hakkuukoneen kulku-uralla tarvitse sentään olla tiheämmässä puita kuin palstalla muutenkaan. Jos hakkuukone on 2,5 metriä leveä ja painaa vain esim 4 tonnia, se kulkee sujuvasti 3,5 metrin puuväleistä, kunhan välttelee tarpeettomia – jyrkkiä mutkia.

    Enskassa ei ole kiveen hakattu sääntöä, etteikö joskus voisi ottaa päävaltapuuta, jos sitä korvaamaan voi jättää aavistuksen verran pienemmän lisävaltapuun. Takaan, että sellaisen tempun jälkeen paikalle tuleva sivullinen ei huomaa mitään muuta kuin, että ”pirun nätti harvennusjälki”. Olen noin tehnyt M-sahankin kanssa iät ja ajat, eli kun on kaksi puuta ”peräkkäin” ja sen takimmaisen kaataminen ajouraa kohti on käytännössä mahdotonta, kaadetaan se ajouran suunnassa oleva puu – ja kaikki ovat tyytyväisiä.

     

    Puuki

    Sopivan kokoinen yhdistelmä ensiharvennuksille on keskikoon n. 8-10 t:n koneketju. Kombikone tai 2 konetta.  25 t:n moto ja sen  tonnin painoinen koura ja 25 mottia puuta kyytiin ottava ajokone sopii vain päätehakkuille ja myöhemmille harvennuksille.   Pienet koneet on niitä muutaman tonnin painosia Kinetickkejä ja Usewoodeja.

    Ei voi kehua  ison moton jäljiltä olevia kourakasojakaan, jos korjurin kasat ei jossain kelpaa ajettaviksi.  Kuitupuut on usein sikin sokin jossain kasan tapaisessa isomman moton jäljiltäkin.

    mehtäukko

    Pysytään asiassa.Eihän iso moto tee kourakasoja,- kuskin käden jälki se on. Korjurin rössin kone kuitenkin kippaa tai varistaa kuin puimakone olkensa! Se ei ole kourakasa ollenkaan sanan varsinaisessa merkityksessä.

    Puuki

    Minä oon keräillyt metsäperäkärryn kyytiin koivurykelmiä ihan moton jäljiltä. Eikä niitä voinut sanoa kasoiksi sen paremmin kuin jonkin korjurin jäljiltä voi olla.  Kippaamisen parantaminen lajittelun suuntaan ja paremmin toimivaksi  ei kovin iso ongelma olisi ollut , jos konetta olisi kehitetty eteenpäin.

    mehtäukko

    ”Koivurykelmien” muodostumisella isännän itsensä ajettaviksi ei ole missään tekemisessä isommalla tai pienemmällä motolla tehtyyn hakkuuseen.

    Siellä on keskinäinen henkinen tasapaino pahasti vinksallaan…!

    Tikkula Tikkula

    8t painoinen sietää varmaa 5m puomin ja hakkuupään kaatumatta?. Jo 2 haamu-uraa välille. Samponkin paino varmaa täydessä tällingissä ( ketjut, suolat renkaissa) 12-13t? Ja ajo kopukalla.

    Puuki

    Mu : ”Pysytään asiassa ”….”Koivurykelmien” muodostumisella isännän itsensä ajettaviksi ei ole missään tekemisessä isommalla tai pienemmällä motolla tehtyyn hakkuuseen.

    Siellä on keskinäinen henkinen tasapaino pahasti vinksallaan…!

    Minä olen nähnyt erilaisia kourakasoja varmaan ainakin yhtä paljon kuin sinäkin. Joten pysytäänpä asiassa.

    mehtäukko

    Niin,nähty on. Mikään moto ei vaan tee ilman kuskin tahtoa ja taitoa minkäänlaista kasaa. Jos se tahto ja taito tärveltynyt, perässähiihtäjä korjailee pottiaan.

    Harveri rysäytti toivomatta ja pyytämättä…

    mehtäukko

    Tikkulan sottailuun… Nopeasti päätellen 4- kakkarainen Samovaari painattaa 12tn : 4 = kolme tonnia/ pyörä. Jos pyörien painopinta-ala on 500mm renkaalla x 200 = 0.1 m2. Kerrottuna 4:llä 0,4 m2. Se jaettuna 12 tn, tekee n. 30kg/cm2 kun teloja ei voi käyttää.

    8-pyöräisessä 20tn motossa metrin teloilla telamattoa kertyy n.6m2. Painoa tulee n. 3,6 kg /cm2, eli pintapaine lähes 10-kertaa pienempi.

    Jos rätinki on ihan pielessä, vielä jää varaa tinkiä…

    Jätkä

    Harveri oli / on kehityspolkunsa ensimmäisellä askeleella. Sen varaan ei kannattaisi pilkkalauluja enää säveltää. Kone kuitenkin näytti, että voidaan tehdä hakkuukone, joka pystyy pienestä koostaan huolimatta liikkumaan kätevästi pahemmissakin louhikoissa ja mättäiköissa, puhumattakaan pehmeistä paikoista – paremmin kuin isor rojukasat.

    Kunhan kehitykselle annettaisiin mahdollisuus, ja unohdettaisiin liiallinen pipertely, saataisiin koneeseen tehoa ja tuottavuutta. Jos ainoa ongelma on kippauksen takia levähtäneet puuläjät, niin siihen kyllä löytyy ratkaisu, löytyihän se MOTOjen alkutaipaleellakin taskuihin puivien koneiden seuraaville sukupolville.  Jos tiukoille pannaan, niin vedetään kahdella siteellä nippu ympäri ennen kippausta, taikka siihen löytyy kyllä parempiakin ratkaisuja. Jopa niin, että ajokoneiden kuskit innostuisivat, kun kourakasat olisivat lähinnä pinoja, joissa olisi aina vähintään viisi kiintoa siistissä pinossa.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,022)