Niin se mitä luulemme ei yleensä ole totta. Hintalappu on vienyt metsureilta työt ja automaatio vie ne motokuskeilta. Tekniikan kehitys kiihtyy siihen suuntaan, että energiaa säästyy ja työvoimakuluja.

Jätkän pitäs nyt pitää meille oppitunti miten pikkusampolla suoritetaan hakkuu jossa ajourien väli jää 60m?

Yhdellä haamu-uralla saadaan se 20m ajouraväli ja siinä haamu-uralta puidaan kummallekin puolen konetta ajourien ulottuville. Kahdellakin haamu-urallakin voidaan hakata ja saadaan muutama metri lisää ajouraväliä, hakkuun luonne vaan muuttuu aikapaljon kun kaikki haamu-uran puu pitää aina puida samalle puolen konetta. Ajouraväli ei vaan sopis sitte seuraavaan harvennukseen mitenkään.

Koko ajan tapahtuu konepuolella siirtymistä pienemmistä isompiin koneisiin . Leveydeltään reilu kolme ja puoli metriä. Kun samalla korjuukerralla tehdään lukuisten pikkutilojen kaikki hakkuumuodot ja tarvittaessa osin kesä- ja talvikohteetkin, on erikoisvarusteltu keskiraskas hakkuukone todennäköisin vaihtoehto.  Vastikään kyseli korjuuesimies ,että onhan seuraavakin kone tulossa leveillä teloilla ,kun vaihto tulee ajankohtaiseksi. Tämä on suunta.

Miksi Ponssen automaatiotyöläisen pitäisi olla Vieremältä kotoisin tai edes asua siellä? Taitaa Tolopainen taas tahallaan liioitella?

Kehitys ei pysähdy, sitä ei ole väitettykään. Mutta kysyn uudestaan, miksi emme ole nähneet robotisaatioita vakioiduissa systemaattisesti toistuvissa ammatti -aloissa? Puunkorjuu kaikkine vaiheineen on kaikkea muuta. Vain aptin mukaiset tukin pituudet pysyvät millilleen vakioina.