Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Perko

    Sullilla on jo sanottu paljon automatiikan mahdollisuuksista.  Lisään vielä, että lahoviat  rungon sisältä, neulasanalyysin, linnunpesän tunnistaa jopa lajit, tunnistaa ketun ja jäniksenkin. Koneoppimisen  vähenee vauriot minimoituu ajourat ja jäävä puusto on optimoitu halutun laiseksi. Suunnitelma on mahdollisesti tronen lennolla tarkistettu  ja valmiin hakkuun kuvan tietoineen voi tarkastella ennen käsittelyä.   No ,   nyssäkän näkee myös lanssissa.  Tämä on jo mahdollista vain se toteutus antaa odottaa. Konenäkö ei tunnista ja ymmärrä jänistä metsästäjän tavoin eikä  saa siitä hormoniähkyä.

    isotee

    Hyviä pointteja @Perko.

    Jatketaan automaatiosta sen verran, että todennäköisesti hyvinkin pian näemme kuormatraktorista automatisoidun version. Hakkuukoneen jäljiltä on valmiit ajourat ja kaikki data puutavarasta paikkatietoineen. Lisäksi kone optimoi ajoreitit paremmin kuin ihminen ja eikä tarvitse kääntö- ym vekslauspaikkoja.

    Tolopainen Tolopainen

    Nyt on enää epäselvää, kuka nämä uudet koneet ostaa. Kun urakoitsijoitakaan ei enää tarvita jatkossa. Tehtaissa automaattikoneet tekee motot, joten työntekijöitä ei tarvita sielläkään.

    isotee

    Koneiden ostajat riippuu siitä, mihin suuntaan metsäsektori kehittyy. Nykyisin on vallalla systeemi, jossa teollisuus on ulkoistanut puunkorjuun ja fyysisen logistiikan enimmäkseen ulkopuolisille urakoitsijoille, pitäen itsellään tietovirtasiivun. Riippuu tulevan IoT:n integraatiosta, miten syvälle teollisuuden prosesseihin tulevat robokoneet integroituu; on hyvin mahdollista että tulevaisuuden korjuukoneet ovatkin osa teollisuuden prosessi(automaatiota) ja urakoitsijalta ostetaan operointi- ja valvontapalvelua. Vastaavalla tavalla kuin (kalliin) satamainfran omistaa teollisuuslaitos tai kaupunki, ja ulkopuolinen urakoitsija on valittu niitä käyttämään.

    ”Urakoitsija 2.0” saattaakin olla siis mobiilin koneautomaation ammattilainen, joka tarjoaa käyttö-, valvonta- mahdollisesti jopa huoltopalveluja; todennäköisesti hoitaa myös koneiden logistiikan? Joku tarvitaan kuvaamaan dronella työkohteet, asettamaan työmaan ”aloitusparametrit” eli ajamaan koneet käyntiin jne jne. Työtä varmasti riittää mutta se muuttaa muotoaan radikaalisti.

    Tehtaissa ei varmasti tarvita mutterinvääntäjiä jatkossa sitäkään vähää mitä nyt. Seinien sisällä automaatio ja robotiikka etenee vielä nopeammin kuin metsässä.

    Sulli

    Periaatteessahan tuo hakkuu voitaisin tehdä jo etukäteen virtuaalisesti, jolloin olisi jo etukäteen tiedossa montako pölkkyä tulee, minkä mittaista  ja kuinka paljon. Tehdäänkö pikkutukkia vai mitä parrua. Teollisuuden sen hetkisen tarpeen mukaan sitten vaan valkataan parhaiten päivän tarpeeseen vastaavat leimikot korjuuseen. Tai tämän tarpeen näkökulmasta tehdään eri hakkuuvaihtoehdot etukäteen ja valkataan sen perusteella leimikko ja hakkuutapa. Kooditiedosto ladataan koneelle ja silvuplee, tilatut pöllit on pinossa.

    Tolopainen Tolopainen

    Erittäin hyvää kehitystä, nyt sattumanvarainen leimikko joudutaan sopeuttamaan tilauskirjaan. Jos tehdään valitsemalla tarpeeseen sopivin leimiklo, kaikki voittavat.

    pystykorvat

    Ja satutunnit vaan jatkuvat, vain mielikuvitus on rajana.

    Kumpia nuo itse ajattelevat koneet sitten ovat, pikkumotoja vai  isoja.  Aina löytyy raja mihin asti  kannatata automatisoida. Automaation myyjän mielestä tietysti loputtomiin.

    Visakallo Visakallo

    Todennäköisesti robottien tehtäväksi siirtyy ensinmäiseksi suurten eukalyptysplantaasien puunkorjuu. Aika vaikea olisi enää kuvitella esim. autojen valmistusta ilman robotteja. Ihmisille jää valvonta, kontrolli, ja häiriötilanteiden hoito.

    Tolopainen Tolopainen

    Jätetään nuo pienet tekniset yksityiskohdat pätevien Ponssen insinöörien hoidettaviksi. Hoidamme vain suuria linjoja. Koneet luultavasti kuitenkin omistavat isot rahoitusyhtiöt, joten niiden määrä ei ole mitenkään rajoitettu. Niitä voidaan siirrellä maasta toiseen Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.

    Perko

    Harvennus on kuin taistelutilanne ilmassa  ei ehkä niin varallinen.   Tehtävä tarvitsee uuden tarpeenmukaisen ymmärryksen, strategian ja laiteiden  ”pilven”.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 1,022)