Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • metsä-masa

    Nuoren metsän harvennuksen onnistumisia olen nähnyt ns. pieniltä (Sampo, Nisula ja ym. ) ja isoilta JD- 1270, Komatsu 911 ja Ponsse Ergolta, isot koneet oli tukkikourilla. Kaikilla työnjälki on ollut olosuhteisiin nähden kiitettäviä, kun leimikon korjuunajoitus oli valittu oikein.

    Isot koneet oli kahden vuoron työskentelyssä, jossa toinen kuljettaja oli yleensä vasta aloittelemassa itsenäistä työskentelyä metsässä. Asiat työmaalla menivät silloin hyvin kun vanhempi ja kokeneempi oli työnohjaajana nuoremmalle. Vastaavasti jos kuljettajat alkoivat kilpailla keskenään hakkuumääristä, silloin asiat meni pieleen, työmaalla oli heti, paljon korjaamattomia virheitä, ajoura- ja vääriä puunvalintoja, vauriopuita ja lähes lakirajalle harventamista.

    Maanomistaja  voi varautua osaan asioista jo ennakkoon, kuten ppa:n ja korjuuajan kirjaaminen kauppakirjalle ja sopimalla hakkuun valvonnasta, nämä on pieniä asioita, mutta välttämättömiä, jos kaikki ei onnistukkaan oletetusti.

     

    Metsuri motokuski

    Ei se korjuujälki koneen koosta ole kiinni. Ns aukkokoneella voi tehdä ensiharvennusta siinä kuin pienelläkin. Koneiden leveyden ero ei ole kovinkaan merkittävä jos kumpikin käyttää kantavia teloja. Niin kuin nykyään pitää olla.

    Kyllä niitä korjuuvaurioita tulee pienelläkin koneella jos ammattitaito ei kuskilla riitä. Sama tilanne on kyllä aukkokoneellakin.

    Perko

     

    Normaalissakin maastossa tuhoja ei heti  havaita,  esm ajouran viereiset puut  ovat kallistuneet  ja latvat ovat lähes ristissä 30 tn ajokoneen jäljiltä.  On ”Ok kuljettajat  ja koneet”  mitä  ja mistä pitäis korjata?

    Yksittäisen mo:n on mahdotonta muuttaa menettelyä.   On se ”hyvänohjeistuksen”  mukainen taimisto.  Koneurakoitsijoista  kertoi  puidenostaja, ”ne ei kerkii siihen toista konetta laskea lavetilta, niillä on kiire”. Metsä on kuitenkin kymmenien vuosien projekti.  Jotain tolkkua saatava koneiden painoihin tai se johtaa kuin neukuissa paistinpannutuotannon lisäys, lopuksi tuotanto tonneja oli riittävästi mutta pannulle ei sopinut edes kananmuna.

    kmo

    Nuori isäntä: ”Täälä päin on isännät silloin tällöin ajaneet koneet pois ensiharvennuksilta, kun sinne ollaan tultu liian isoilla koneilla. Ompa noita pysyviä pääsykieltojakin kuulemma jaeltu joillekin urakoitsijoille”

    Mites ensiharvennukset ilman koneita ovat edenneet?

    nuori isäntä

    Hyvin. Kaikki on tehty. Tullut paikalle toinen koneketju. Yksi tällainen kohde on ihan tuossa omien metsien vieressä.

    mehtäukko

    Kaikenlaista puppua sitä syötetään kuin yleisenä ongelmana!

    Ei pidä joittenkin ”ihteesä kyllästyneiden” kuskien toimia luulotella alan vitsaukseksi , kun isommilla ketjuilla toimitaan.

    Metsuri motokuski

    Totta. Koneen koolla ei juurikaan ole mitään merkitystä työn jäljen kanssa. Ne jotka haluavat pieniä koneita harvennuksilleen niin varmaan etsivät sellaisen. Mutta ongelmaa nykykoneilla ei ole tehdä harvennuksia eikä aukkojakaan. Olen vuosien aikana käynyt tekemässä korjuutarkastuksia niin ensiharvennuksilla kuin harvennuksillakin. Koneen koolla on ollut merkityksetön vaikutus harvennuksen laatuun.

    suorittava porras

    Leimikon asianmukainen valmistelu ja oikea korjuun ajankohta tarjoavat hyvän pohjan onnistumiselle.

    jees h-valta

    Korjuun ajankohtaa voi tosiaan valita roimasti. Joko kesä tai talvi. Siinä valinnat. Eikä suinkaan mikä kesä tai talvi vaan mikä sattuu yhtiölle olemaan sopiva.

    Nuakka

    Kyllähän hakkuu-ja ajokoneiden paino on harvennuksia ajatellen liian korkea, vrt.  aikaisemmin lavettiautot 3-tai 4-akselisia, nyt kaikilla alkaa olla 5-akselia. Tässä koneiden kasvussa on varmaankin takana tuottovaatimus, taksat on ”neuvoteltu”niin alas, että kuutioita pitää tulla, ja tappiolla( ja sen mukaisella asenteella) tehdyt ensiharvennukset kuitataan aukolla. Älytöntä on tehdä harvennusta 28 t koneella ja 2000 kg kouralla, kun puolta kevyemmillä saa saman ulottuvuuden, kapeammilla urilla ja pienemmin juurivaurioin. Vaikka isossa koneessa olisi 3 metriä leveät telat joka nurkassa, ei pistekuorma pienene kuin kokonaispainoa laskemalla. Ja pistemäisiä ne juuret tuppaa olemaan, ainakin meillä päin.

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 1,022)