Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Tämä aihe sisältää 1,022 vastausta, 61 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 9 kuukautta sitten Visakallo toimesta.

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 1,022)

1 2 3 … 65 66 67 … 101 102 103

Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Lähetetty: 7.12.2020, 09:06
Merkitty: ensiharvennus Lakirajat

Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

Tekijä
JHH

Teema Metsänhoito

suorittava porras 30.12.2020, 20:03

Harmi vain , että laskentaohjelman julkaiseminen kiellettiin kilpailulaindäädännön vastasena.

Tuli tutkittua aikanaan hyvinkin tarkkaan konehommien kannattavuutta ja vaihtoehtoa ryhtyä koneyrittäjäksi . Perehdyttyäni aiheeseen tarkemmin totesin , että on turha lähteä sekaan sorkkimaan , kun markkinat olivat ylikuumentuneet. Yrittäjiä oli joka kylällä , mutta kaikki potivat kuskipulaa.

Yrittäjähaaveita mielessään pyörittelevien kannattaa olla ensin kymmenkunta vuotta töissä hyvämaineisessa firmassa ja pohtia sen jälkeen , onko viisasta ryhtyä yrittäjäksi. Tämäkin vähintään yrittäjäkurssin kautta.

jees h-valta 30.12.2020, 21:14

Niinpä, kyllä yrittäjäkurssin anti on kiistaton ja kannattaa ottaa tosissaan. Sen antia tarvitaan heti pankissa lainaa yrityksen perustamiseen hakiessa. YT-toimintasuunnitelma pitää olla sekä numeroina että kerrottuna versiona. Muuten saa unohtaa haaveet heti.

Metsäkupsa 30.12.2020, 21:19

Konehommissa, kuten muussakin elämässä, toinen pärjää, vaurastuukin. Toinen samoilla lähtökohdilla ei pärjää ja köyhtyy entisestään. Eikös metsäkonehommissakin kolmannes pärjää kiitettävästi, toinen kolmannes siisä ja siinä ja viimeinen komannes köyhtyy niin, että on lopettava. Aina niitä uusia yrittäjiäkin tilalle on piisannut, joten ei firmojen ole sen takia taksoja tarvinnut nostaa.

Metsuri motokuski 30.12.2020, 22:06

Tuo on varmaan totta. Mutta jos pohditaan syitä tuohon viimeisen kolmanneksen ahdinkoon niin syitä on monia. Ei varmaan vähäisimpänä ole tuuri, sattuma tai joku muu itsestä johtumaton syy. Ihan niin kuin muillakin yrittäjillä.

Tolopainen 30.12.2020, 22:14

Se on harvinaista, että sattumalta jokin yritys menestyy. Kyllä se menestys tulee osaamisesta ja siitä, että joku tekee oikeita päätöksiä ainakin yli 50%. Ei Apple olisi menestynyt Ollilan johdolla yhtään Nokiaa paremmin.

Perko 30.12.2020, 22:28

Rästiharvenneukset ovat metsäyhtiöiden onnistunut tilaus. Ostaen niukasti, viivytellen ja tuomalla ulkoa ne voivat pitää yhteisesti hinnan Suomessa alhaisena. Vaihtelemalla keskenään ostettuja eriä niin kaikille riittää ja pidetään myyjän metsässä lisäksi ostettuna reservissä. Metsänhoito-oppi tuottaa juuri sitä mitä aikoinaan on sillä haluttu. Ensimmäinen sääntö: puuta pitää tulla, toinen: mitään ei makseta. ( vertaa; vakuutussäännöt.)

Puun hinnalla on varmasti vaikutusta metsän vaurioihin ja tyvilahoihinkin.
Taimikon harvennusajat ovat pitkällä takana. Yksittäisen myyjä on mahdoton kilpailuttaa ”punalappuisia” propseja. Tarjouksien ( kolmen) hinnan eroista mahdoton nimetä tarjoajaa, ehkä se ei ole kartellia..!
Onhan se kumma ettei alkutuottaja voi sanoa kimpassa tai huutokaupassa hintaa tuotteelleen! Eestissä voi pitää alkutuottajat huomattavasti suomalaista korkeamman hinnan, vaikka ollaan samassa EU:ssa. Olen kuullut sen!

Puuki 31.12.2020, 11:01

Siitä Viron puunmyynnistä oli ketjukin palstalla. Huutokaupassa tukin hinta n. 100 € paremmissa laaduissa. Mä-A-luokan tyvitukin hinta tulisi olla vähintään n. 100-150 € siitä saatavan arvonlisän mukaan hinnoiteltuna. Kuivaoksanen välitukki josta voi tehdä mm. puuhevosen kasaukseen hyvin sopivaa tavaraa (varsinkin p-reikiä) , voisi hyvin maksaa sen entisen jo 35 vuoden takaisen normihinnan ~ 45 € joka on nykyinen bulkkihinta harvennuksilta olipa tukki sitten A 1 tai C3 laatua.

Nyt kuulemma pohjoisen kuljetustukikin saa jatkoa joten sen alueen puun käyttäjät voisi hyvin nostaa kantohintoja vähän lähemmäs normaalia, kun ei tarvi maksattaa kuljetusta mo:illa puun hinnassa. Vanhat mitat edes käyttöön jotta kehtaisi paremmin myydä eräällekin firmalle joskus tukkia. Melkein hävettää ostajankin puolesta , kun niin hyvää tukkia koetetaan ostaa pilkkahintaan.

metsä-masa 31.12.2020, 12:15

Suorittava porras kertoikin edellä yrittäjä markkinoiden ylikuumentumisestä . Täällä Väli-Suomessa oli sama ilmiö, silloin kun elettiin EU:n liittymisen aikaa. Kaikki maatalousyrittäjät ei nähneet mitään hyvää EU:n tuomassa maatalouspolitiikassa, van ajoivat maatalouden alas. Tilat oli seutukunnan keskikokoa ja taloudellisesti tasapainoisia yrityksiä.

Tiloilla oli metsäpuolen konekalustoa ym. muuta irtainta maataloudesta, jota vaihdettiin metsäurakointiin sopivaksi. Osalla tilan työvoimasta oli myös koneen käyttäjä kokemusta, jota oli hankittu lähinnä talvikuukausina kiireapulaisena koneyrityksissä.

Samalla konemyyjät oli valppaana ja tarjosi uutta- ja vähän käytettyä kalustoa ostettavaksi. Kauppoja ja uusia yrittäjiä syntyi, hyvä niin, mutta markkina rako uusille yrittäjille syntyi tekemällä työtarjous riskirajoilla yrityksen kannalta. Osa uusista yrittäjistä menestyi ja jatkaa, toinen osa meni aliurakoitsiaksi isompaan konetaloon ja loppuosa luopui koneistaan ja siirtyi kuljettajaksi vieraalle.

Yleinen huomio ja näkemys uusista yrittäjistä on ollut myönteinen, ne kuljettaja / yrittäjät olivat tottuneen ahkeraan työntekoon ja ovat kiinnostuneita yöstään.

Jovain 31.12.2020, 14:33

EU-integraatio tarkoitti ainakin Suomen osalta tuottajahintojen puolittamista ja vastineeksi pientä tukea. Vasemmisto enemmistöllä mentiin EU:ssa liittymisen aikaan, niin myös Suomessa siihen aikaan (tälläkin hetkellä). Jatkuvuuden kannalta aina luonnonvaroiltaan rikkaat valtiot (liitännäiset) ovat kelvanneet EU:hun. Halpaa raaka-ainetta, työtä toimeentuloa ja hyvinvointia, sitähän se on ollut, hinta hyvinvoinnista ja velkarahasta. Olkoon vaikka yhteisvastuusta?

jees h-valta 31.12.2020, 20:00

Ei se raaka-aine sitten liian halpaa ole ollut jos sillä kuitenkin on rikkautta ja hyvinvointia maahamme loihdittu. Alkutuottajan osa vain on Jovain juuri sellainen. maasta saat, mutta et kovin paljon. Luontohan sen kasvatustyön tekee, et sinä Jovain eikä meistä kukaan muukaan. Me vain saamme alueemme tuotantoon ”vuokraamisesta” sen palkkion joka ehkä meille kuuluukin. Sen euron/vuosi joka on kyllä metsäteollisuudessa hyvin tarkkaan mietitty palkkio. Sillä juuri ja juuri ylläpidetään mielikuvaa kannattavasta hankinnasta ja kannattavasta tuotannosta. Tyhmä suomalainen uskoo, myös Jovain koska hän on keksinyt että hän saa vielä 0,005 euroa paremman palkkion kun säätää ja sohlaa kuitteja verottajalle tuotannon palkkion muka maksimoimiseksi. Jolloin hän onkin viisaampi kuin me tavispalkkion saaneet. Onnihan siitä seuraa.