Jos ostaa 100k€ moton ja laskee pääomalle 5% koron, pelkkä pääomakulut on 5k€, jos sillä ei aja, yhtään ei se muuta kuluta. Mutta kun koneesta, saa tehdä 25% poiston vuosittain, siitä ei ole pääomakuluja omistajalle.

Täsmennetäänpä taas tätä disinformaatiota. Konepuolella pääomakustannukset koostuvat neljästä tekijästä:

1. oman pääoman korko (tuottovaatimus)

2. vieraan pääoman korko

3. arvon aleneminen

4. uushankintahinnan nousu

Kohdat 3. ja 4. voi haluttaessa yhdistää käyttämällä isompaa arvonalenemiskerrointa (%) tai laskemalla jäännösarvon tarkoituksella alakanttiin.

Poisto so. arvonaleneminen ei muuta oman tai vieraan pääoman korkokustannusta (tuottovaatimusta) mihinkään vaan lisätään siihen päälle.

Jos ostaa 100 t€ koneen täysin omalla rahalla ja seisottaa sitä pihalla, muodostuva pääomakustannus on menetetty pääoman vaihtoehtoinen tuotto + arvon alenema ko. aikana. Ajatus, jossa poisto kuittaisi pääoman tuottovaatimuksen, oli raha omaa tai lainattua, on harhaa.

Esimerkki

hankintahinta 100.000 e, oma pääoma 100 %, tuottovaatimus 5 % p.a.

pitoaika 10 v, arvonalenema 10 % p.a.

jäännösarvo per 10 v: ~34800 e

arvonaleneminen 65200 e; keskimäärin 6520 e/v

pääomakustannus 5000+6520=11520 e/v

Eli 100 t koneen hankkimalla ja pihassa seisottamalla 5% korkokannalla rahaa palaa reilu kymppitonni vuodessa, halusi tai ei.

Toisaalta, keskimääräisellä 30 euron kuidun hankintahinnalla laskien, pitää puida nelisensataa kiintoa vuodessa pääomakulujen kattamiseksi. Muut käyttökulut huomioiden määrän saanee tuplata eli 800. Ai niin, pitäähän ne puut saada tien varteen, tarvitaan ajokonekin, taas nousi hakkuumäärä; sanotaan 1500 m3/a vuodessa kymmenen vuoden ajan niin koneet kannattaa, 15.000 mottia siis. Riittääkö hehtaarit?

Tässäpä syy miksi en omista mitään isompaa konetta vaan ajatan muilla ”laskutaidottomilla”.

Ei romujen ostaminen kannata, helposti menee korjuun tulot korjausmenoihin. Jos tykkää harrastella koneilla, niin mikäs siinä, mutta talouden kannalta järjetön päätös.

Mihin se isot unohtaa poistot, jos ostaa koneen vieraalla pääomalla, sen voi maksaa aika pitkälle suunnitelman mukaisilla poistoilla eli 100k€ koneen netto on 50k€. Olishan se aika hölmöä laittaa nykyisin omaa rahaa juuri mihinkään, kun rahaa saa pankista lähes ilmaiseksi eli 50% vähintään Velkavipu. Koneen hinnassa alv 24% Huom jonka verottaja palauttaa.

Mukava näin välipäivinä vängätä netissä, joten väännetääs vähän.

Poistot ei ”unohdu” mihinkään, esimerkin arvonaleneminen on sama asia. Poisto on arvonvähennys, joka tehdään kulumisen, vanhenemisen ym takia. Sis. laskennassa jota kustannuslaskenta on, käytetään usein arvonalenemista, poisto on useimmiten ulkoisen laskennan termi. Mutta samasta asiasta puhutaan.

btw summat joista puhutaan, ovat aina verottomia. Alveilla ym läpikulkuerillä ei tehdä kustannuslaskennassa mitään. Ne ovat kassavirtaa, joka tulee toki huomioida, mutta ei vaikuta kustannuksiin sinällään.

Loppuun jätkämäinen sivallus ja pilkunrakastelu: miten poistoilla maksetaan kone? Jos otan pankista lainaa, tuleeko se maksettua sillä että vaan poistelen kirjanpidossa? Hehiö.

Ei sitä konetta suoraan poistoilla makseta vaan tuloilla, jotka jää kun tehdään tulosta poiston suuruinen vähennys. Kymmenen k euron poisto jättää 3k€ kassaan rahaa. Kun ostetaan velkapääomalla se ei ole rahaa, josta olisi pitänyt maksaa vero. Kun konepääomaa on riittävästi vaihtokonehyvityskin on verotonta.

Tuo puukin ja isoteen laskelmat ovat erinomaisia ja selventää monelle miksi mitäkin konetta ei hankita tai hankitaan. Tuohon puukin loppu lausumaan vielä sen verran sekoitetaan että suoraanhan motteja ei voi laskea kun mottien korjuuhinnat vaihtelevat litrakoon mukaan. Toisaalta täytyy muistaa että pienellä koneella ei voi järeitä leimikoita hakata mutta isolla taas voi pienempiäkin litrakoon leimikoita hakata. Aika paljon konevalikoimaa ohjaa urakoitsijalle alueensa leimikoiden rakenne.

Yleensä on niin että alueurakoitsijalla on yksi tai korkeintaan kaksi ns aukkokonetta ja loput sitten erilaisia harvennuskoneita.