Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • pystykorvat

    Minusta siinä on ihan riittävästi. Ennen harvennusta siinä oli pohjapinta-ala 19 m2/ha ja harvennuksessä otettiin puuta, pääosin kuitua 347 m3 josta tukkia 30 kuutiota ja parrua 50 kuutiota. Pääpuulaji on mänty.

    Tukkiahan se nyt on kasvamassa kovaa vauhtia.

    Niinkuin metsäkeskus sanoo niin metsässä on kaikki mallillaan. Olisi vaan isompi alue tuollaistakaan.

    Tolopainen

    Jos omistaja on tyytyväinen, sehän riittää. Virkamiehet tekee vain omaa työtään, eivät he hakkuuvirheistä vastaa, ne menee aina omistajan piikkiin.

    Puuki

    ”Pystykorvien” metsä ollut sitten ilm. Pohjois-Suomen tai väli-Suomen alueellakin on voinut olla, kun PPA :n ollessa 19 m²/ha  on tehty harvennus.  Käyrien väliin jää n. 13 m²/ha pohjapinta-ala.  Eli ihan sopiva harv.tiheys jäänyt tähteelle.

    Kokonaiskustannuksiltaan eh-korjuu tulee edullisimmaksi ja on metsän kannaltakin parasta A-ryhmää, jos moto on keskikokoinen 8-12 tn kone.     Esim.Jarcrak vaihdettavalla perällä kuuluu siihen ryhmään.  Hakkuu ja ajo samalla koneella.  Homma hieman hitaampaa mutta selvitään yhdellä koneella ja sen kuluilla  , siinä erot tasoittuu.

    Nuakka

    Mikä on Ruotsissa eritavalla kuin Suomessa jos tämmöisillä hakataan? Pikku ajokone ajanut vuodessa 9500m3, eikä haamu-uria tehdä tällä harvennuksella vaikka puomia vain reilu 7m.

    sikari

    Suomessa ei ole tullut muuta kehitystä, kuin pantu kuskille potta päähän.

    Tolopainen

    Eikö oikeilla metsäkoneilla hakata ja, ajeta 30000 kiintoa vuodessa. Ruotsin tehottomuudesta ei ole tavoitteeksi.

    Metsuri motokuski

    Eihän tuossa näy tehty jälki mitenkään. Ei nuokaan liiku ilman ajouria. Yleisesti ruotsissa on parempi hakkuutaksa joka antaa mahdollisuuden pärjätä pienemmälläkin tuotoksella. Jos nuakka tuntee tuon työn omakseen niin mikään ei estä yrittämästä. Aika moni on kokeillut ja jotkin onnistuu toiset ei.

    Panu

    Kysymys kai kuuluu kuinka suuri osa harvennuksista tehdään tuollaisilla pikkukoneilla Ruotsissa?

    Nuakka

    Varmasti ajetaan se 30000m3, ja moni urakointiyritys näkyy tekevän Fonectan mukaan tulosta pari tonnia/työntekijä. Toki jotkut pärjäävät paremminkin.  Ei oikein ole markkinälähtöisyys muotia metsäkoneurakoinnissa, googlettamalla vaikea löytää pienemmällä metsäkoneella urakoivia. Siinä voisi olla markkinarako hyvällä asenteella toimivalle yrittäjälle, neuvoisi ja hoitaisi mhy:tä pienemmällä kulurakenteella hankintakaupan, kilpailuttaisi hintoja , ja hakkaisi/hakkuuttaisi sopivan kokoisella kalustolla. Siihen vielä kännykkäsovellusta, kuvia ennen/jälkeen hakkuun, reaaliaikaista kuvaa työstä, yms. Mutta ei, mennään vaan entisellä tekniikalla ja ihmetellään kun kaupunkilaismetsänomistajat eivät myy puuta ja joku ilkeää kauhistella leveitä ajouria eh-metsässä.

    Jätkä

    Nuakka:”Mikä on Ruotsissa eritavalla kuin Suomessa jos tämmöisillä hakataan? Pikku ajokone ajanut vuodessa 9500m3, eikä haamu-uria tehdä tällä harvennuksella vaikka puomia vain reilu 7m.”

    -Video on todella sekavasti kuvattu ja siinä myös toistetaan samoja pätkiä useita kertoja.

    Kun puomi on vain seitsemän metriä, niin ilman haamu-uria ajouraväliksi jää 13 -15 metriä, taikka jos uraväli olisi vaikkapa Suomessa yleinen 20 metriä, jää urien väliin viiden metrin kaistale koskematonta puustoa.

    Toisaalta – Jos tuon kokoisessa puustossa tehdään alle neljän metrin levyiset urat, niin voi todeta, että uralla on tiheämmässä puita kuin palstalla. Ajokoneen olisi kylläkin väljempi liikkua palstalla kuin ajouralla.

    Koneethan ovat hyvät, vaikka ajokoneen telat eivät sivuttain pitäneet yhtään – luisteli sivuttain kuin Johannes Virolainen politiikassaan.

    Kuusikko oli jo pilalle mennyttä lahoa täynnä, avohakkuu ja kantokäsittely olisi ollut ainoa oikea keino – ja Suomalaiset Mopomiehet 30 tonnisilla koneilla siihen riehumaan. Olisivatkohan saaneet yhtä paljon kuutioita samassa ajassa kuin nuo Hurrit?

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 1,022)