Tässä vielä uusintana viimeaikaista tilastokäppyrää harvennushakkuiden tiheyksistä.

Joillakin alueilla ei ole löytynyt olleenkaan suositusten eikä kovin paljon lainmukaisiakaan tiheyksiä ja monilla alueilla suurin osa juuri ja juuri täyttää lakirajan.    Päätehakkuutiheyteen suoraan harvennetut ensiharvennukset ei ole metsänkasvatuksen kannattavuuden kannalta toimivia. PPA laskee liian alas jotta kasvupaikan koko kasvupot. tulisi käytettyä ja toinen ongelma on puiden pystyssä pysyminen liian voimakkaan harvennuksen jälkeen.   Helposti menee metsä ja siihen uhratut panostukset pilalle.    Kannattavuutta ei voi ajatella pelkästään motoyrityksen kannalta koska yleensä toimitaan toisten metsissä.   Oman metsänsä motohenkilöt voi ja saa harventaa nykyään miltei miten lystää mutta ei toisten metsiä.

Voisipa suoraltakädeltä sanoa, jotta roskakoritavaraa. Tarkastukseen otettu sellaisia kohteita, joissa tiedetään olevan ongelmia ja lisäksi liian pieni otanta. Kyllä taatusti joka alueelta löytyy kohde, joka ylittää suositukset.

Kyllä nuo otannat katsotaan toimistolla ilmakuvista, mihin kannattaa mennä mittailemaan. Kun minulla oli lähtötilanne 2500/ha ja puolet otettiin eipä näkynyt tarkastajia.

Ei niitä toimistolla katsota vaan maastossa ja satunnaisesti valituissa harvennuskohteissa.

Tässä minun palstallani  19.9.2017 tehdyn harvennuksen raportista. Huomioida kannattaa myös että heti kevättalvena 12017 harvennushakkuun perään tehtiin kuviolle myöskin tuhkalannoitus maalevityksenä joten siitä mahdollisesti  aiheutuneet vauriot olisivat myös näkyneet raportissa. Naputtelen sen tähän…

”Korjuujäljen tarkastuksen tulokset

Arvoisa metsänomistaja

Suomen metsäkeskus tarkastaa korjuujälkeä satunnaisesti valituissa harvennuskohteissa. Teidän metsässänne tällainen tarkastus tehtiin kuviolla 4. Ilmoitimme teille tarkastuksesta.

Jäävän puuston pohjapinta-ala on 13,1 neliömetriä hehtaarilla (m2/ha.

Metsässä kaikki oli mallillaan.

Korjuussa on aiheutunut puustovaurioita yhteensä 0%:lle jäävän puuston runkoluvusta. Vaurioista  runkovaurioita on 0% ja juuristovaurioita  0%. Hyvän korjuujäljen suosituksen mukaan vaurioita tulee olla alle 5%.

Vaurioituneeksi rungoksi lasketaan puut, joissa puuaines on rikkoutunut tai latva on poikki. Vaurioituneeksi lasketaan myös, jos kuori on vaurioitunut (koivulla pintatuohi on rikkoutunut)nilakerrokseen saakka rinnankorkeuden (1,3 metriä) alapuolella yhdestä tai useammasta kohdasta yhteensä yli 12 neliösenttimetrin laajuudelta. Runkovaurioksi lasketaan myös sellainen vaurio, missä puun kuori on rikkoutunut koko rungon alueella yhteensä 30 neliösenttimetrin laajuudelta.

Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle 2 cm paksujen juurien vaurioita ei kirjata.

Kukin runko lasketaan vaurioituneeksi vain kerran, vaikka siinä olisi muitakin kolhuja. Vaurioiden on oltava korjuusta johtuvia.

Ajourapainumien osalta tulos on hyvä, jos painaumia on alle 5 % urapituudesta. Nyt tarkastetulla kuviolla urapainumia oli 0 %.

Ajourien väli on mittauksen mukaan 19 m. (suositus vähintään 19 m) ja leveys 4,4m.(suositus alle 4,6 m. Uraleveyteen vaikuttaa mm. maasto ja sen muodot,” (Raportti päättyy).

Mitä ajatuksia raportti herättää asiantuntijoissa (muuta kuin että sitä ei ole tehty kirjoituspöytätyön).  Arvioija soitti hyvissä ajoin etukäteen että tarkastusta voi tulla seuraamaan paikanpäälle. Minulla oli vaan etukäteen maksettu mökki varattuna Saariselällä joten en päässyt paikalle.

Harvennus ja sen valvonta ja tuhkalannoitus oli ulkoistettu paikalliselle mHY:lle. Olen hyvin tyytyväinen sieltä saamaan palveluun. Ei liene syytä salata harvennuksen tekijääkään. Se oli Honkaperä Forest.

Kuvion maaperä jäi kertomatta;Kasvupaikka;  Kuivahko kangas, Vastaava suo ja puolukkaturvekangas

Maaperä; Turvemaa

Kuivatustilanne; Muuttuma.

Ojitettu v. 1974

Se onko runkoja liian vähän vai sopivasti, riippuu puulajista, alueesta, kasvupaikasta ja yksittäisen rungon koosta. Tarkastaja on varmasti peilannut tulosta harvennusmalliin, joten kaikki lienee ollut ok.