› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 5 6 7 … 101 102 103

  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Lähetetty: 7.12.2020, 09:06

    Merkitty: 

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

    Tekijä
    JHH
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 9.12.2020, 20:47

    Pahimmilla sateilla hakkailtiin suolle ”pieni” aukko kuvan varusteisella hakkuukoneella. Ajokoneeseen joutivat laittamaan jatkoperän(10-pyörä), mutta muuten homma sujui hienosti.

    Tuolla edellä oli maininta ”lankarullista”. niihin kaatui Sampon taival ajokoneena yllä näkyvän vehkeen perässä. Pyörien halkaisija oli liian pieni. Vaikka joka kulmassa oli telat, homma sujui huonosti. Tämä siitä huolimatta , että puikoissa oli kokemusta ja osaamista enemmän , kun monessa pienessä yrityksessä yhtensä.

    Siihen aikaan , kun talossa oli pienempipyöräisiä ajokoneita ,sai niitä olla nykimässä vähän väliä pinteestä . Kanto sopivassa paikassa , niin kone juuttui siihen. Em syystä , niitä ei ole ollut käytössä moniin vuosiin. Kuvan motokin on hakkuukoneperheen pienin.

    Kahdeksan pyörää ja kantavat telat on tätä päivää ja monilla sopimuksen ehtona. Värillä ei niinkään ole väliä , kunhan edellä mainitut ominaisuudet löytyvät. Näitä taustoja vasten on sanottava , että harvennuksiin voi saada odotella turhaan pienempiä vehkeitä.

    Rannanperäläinen 9.12.2020, 21:11

    Näin toimivat fysiikan lait kuten suorittava porras tuossa kertoi, niitä ei riko pahinkaan rikollinen. Pienet pyörät kyntää ja sukeltaa, iso rengas astuu. Ja oikein kunnolla iso rengas astuu pehmeästi, hellästi, varmasti ja tasaisesti.

    vmt 9.12.2020, 21:21

    Just tuossa juttelin motokuskin kanssa päätehakkuulla. Hänellä oli alla työkunnossa 28-tonninen kone ja oli sitä mieltä, että ei se ihan paras ole mihinkään suolle ja harvennuksiin, mutta taksoituksien takia pitää sellaisilla nekin tehdä. Olikohan sitten väärässä?

    Toki sen ymmärtää urakoitsijan kannalta, että ei joka hommaan voi olla eri konetta.

    Jätkä 10.12.2020, 05:24

    Portimo:”Yllätyksekseni kuutiomäärät olivat samat. Voimakkaammin harvennetussa rungot vaan olivat isompia.”

    -Ei tuon pitäisi yllätys olla, jos ollaan pysytty harvennusmallin käyrillä. Tuskin tuo rohkeampi metsuri iski liian harvaksi? Tiheäksi jättänyt vain jätti liian tiheäksi.

    Ihan oikeasti ammattitaitoisenkin harventajan on syytä välillä mittaillaPortimo:”Yllätyksekseni kuutiomäärät olivat samat. Voimakkaammin harvennetussa rungot vaan olivat isompia.” koealoja. Paras mittari on relaskooppi – ja taulukot. Pitää vain osata määritellä metsätyyppi, pituushan on helppo mitata, kun varustevyössä on mittanauha. Puu nurin ja mitta tyveen, koko rungon pituus mitaten, kunhan katsoo, että puun pituus on valtapituus.

    mehtäukko 10.12.2020, 06:25

    ”Kulmaraudat” / hiilihanko. Kun keskustellaan asioista, olisi syytä Perkonkin tietää oikeat nimitykset. Siellä on sitten monet muutkin metsänkäsittelyn käsitteet (jk:n puppu) mitä sitten sattuu…

    Visakallo 10.12.2020, 07:33

    Jos jätetään jk-sössimiset pois laskuista, niin aika vähän on metsiä liian harvoiksi hakattu. Yleisin raivaus- ja hakkuuvirhe on liian sakeaksi jättäminen. Se myös tulee metsänomistajalle kalliiksi, koska kiertoaikainen tukkiosuus putoaa, eikä sitä saa enää myöhemmin parannettua.

    Puuki 10.12.2020, 07:38

    Isot pyörät ja niihin ketjut on parempi maaperälle kuin jäykät telat.  Soille ja muille isompien puiden harvennuksillekin kuin ensiharvennuksille sopii isommat koneet ylileveine teloineen.  Ne joilla on mahdollisuus käyttää tai saada tekijäksi pienempi kone e-puuhakkuille ja ensiharvennuksille on paremmassa asemassa.  Pienipyöräsetkin kulkee kevyesti, jos ei upota.  Nyt on semmoset kelit , että pärjää melkein millä tahansa rengastuksella, kun pakkasta on ollut ja luntakin vähän pinnassa.   Montaa korjuukonetta ei kannata pienille leimikoille hommata.  Siksi optimaalinen kone pienten ensiharvennusleimikoiden korjuuseen olisi esim. kombikone ja  leimikot ketjutettu .  Ja niitä pienempipuisia harvennusmetsiä on tietysti paljon enemmän jollain seudulla kuin jollain toisella .

    Tolopainen 10.12.2020, 07:43

    Niin tietenkin ne jää liian tiheiksi, koska kuitupuun hinta on liian alhainen, eikä sitä kannata kasvattaa. Kasvatusohjeita ei kuitenkaan ole päivitetty niin että tuotettaisiin vain tukkia. Eikä sekään ole mahdollista, koska yhtiöt ostavat vain sen määrän, minkä tarvitsevat. Jos tarve on 10milj kiintoa tukkia, sitä ei kannata kasvattaa 20 milj kiintoa.

    sikari 10.12.2020, 07:51

    Asetelma on ainakin meilläpäin mennyt päin p:tä, kun ensiharvennukset saa kaupaksi vain päätehakkuun kylkiäisen. Siinä käy juuri niin kuin suorittava sanoi, että ne ruhjotaan piloille isoilla kohteeseen käymättömillä koneilla. Tosin eivät minun metsissä.

    Puuki 10.12.2020, 08:14

    Kasvatusohjeet voi päivittää itse.  Kuitupuuta riittää vaikka niitä ei erikseen yrittäisi kasvattakaan liikaa kuten on tehty jo pitkään.

    Suorittavalla on paljon kokemusta  ison koneen käytöstä puustoltaan liian pienikokoisissa metsissä, ainakin kuviensa perusteella  moton kopista katsottuna.  Silti kuulostaa olevan se ainoa hyvä menetelmä edelleen.  Joltain katsantokannalta katsottuna  varmaan onkin , toiselta kannalta katsottuna ei.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 5 6 7 … 101 102 103