Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • suorittava porras

    Viisitoista vuotta sitten jäi harvennuksille vähän liikaa puita. Työ kelvannut sen jälkeen tähän asti  ,paitsi varastopaikkoja on joutunut joskus isontamaan ajomiesten pyynnöstä. Vajaalaadusta yhdet sakot 30 vuoteen.

    Jätkä

    On melko ihmeellistä, jos varastopaikka on liian suuri kaupan puumäärälle. Käytännössä ei paljoa voi puukaupoista haaveilla, jos pinta-ala on niin pieni, että metsää ei sitten jääkkään, jos tekee kunnon lanssin.

    Ensimmäiseksi suunnitellaan varaston paikka ja tehdään sellainen, että se riittää tavan leimikoille. Varastopaikka pitää tehdä niin, että se toimii useita kertoja, hyvä olisi jopa tehdä rajanaapurin kanssa yhteinen varastoliittymä, josta molemmat hyötyvät. Sellaiselle voi sitten ajaa traktorilla täysillä kuormilla myös telat päällä, jota ei hyvällä tiellä voi tehdä.

    Myös mahdollisesti joudutaan tekemään varsitie. Se kannattaa tehdä parhaiten kantavalle paikalle ja siinä ajetaan silloin yksiä raiteita.

    Ostohenkilö ja korjuuhenkilöt osaavat paremmin harkita tilanteet ja tarpeet. Puunmyyjä ei niinkään ole aina kartalla.

    jees h-valta

    Kai sinä kartalla ollaan jos selvästi näkee ettei puuta ollut kuin puolessa lanssista. Aivan törkeän ylimitoitetut molemmin puolin julkista tietä. Ja onhan ne nähnyt Metsäkeskuksen tarkastaja mutta eihän hän noihin kait ole oikeastaan yleensäkkään puuttumassa. Hän teki aivan eri hommaa. Tarkasti minun pyynnöstä jäikö edes riittävää puustoa. Nippanappa jäi mutta hänkin kyllä sanoi että ei aivan näin rajua olisi suosittanut mutta ei kuitenkaan alle laillisen menty.

    Rane

    ”Ranen linkki 17:51 esittää:ei mitään uutta auringon alla. Noilla mitoilla ja painoilla suurin osa työjelee.”

    No ei läheskään työjele.810d normaalipaino pyörii siinä 12 tonnia.Tuo 16 tonnia on kun siihen on rakennettu kunnollinen kymppipyörävarustus pitkillä teloilla ja reilummalla siirrettävällä kuormatilalla.

    Perus Wisentti painaa siinä 17 tonnia ja kun siihen laittaa kymppipyörävarustuksen niin menee yli 20 tonnia.

    Tolopainen

    Jesse on osoittanut  suurta epäluottamusta ostofirmaansa kohtaan. Mutta odottaa, että hakkuut jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ehkä ostajaa kiinnostaa ostaa niiltä, joiden kanssa kaupat sujuvat eivätkä kuluta niin paljon aikaa jälkiselvittelyihin. Ostettavaa on paljon, mutta ostomiehiä yhä vähemmän.

    Visakallo

    Jesse: ”Kai sinä kartalla ollaan jos selvästi näkee ettei puuta ollut kuin puolessa lanssista. Aivan törkeän ylimitoitetut molemmin puolin julkista tietä.”

    Ettei vain olisi käynyt niin, että hakkuussa tulikin puita vähemmän mistä kaupat oli tehty? Minuahan Jesse ei suostu uskomaan, mutta aina kannattaisi ennen kaupantekoa selvittää, paljonko leimikossa on oikesti puuta, eikä mennä vain niillä Metsäverkon tiedoilla. Minä en puolestani suostu uskomaan, että motomies vain hatusta vetäen puisi liian isoja laaneja, vaan hän mitoittaa niitä sen mukaan, mitä tiedoissa lukee. Monesti laani tehdään ensinmäiseksi, koska puiden ajo voi alkaa jo leimikon puinnin ollessa käynnissä. Sitä pidän myönteisenä asiana, että teiden särkemistä pyritään nykyisin kaikin keinoin välttämään. Vähän isompi laani vaikka sitten kahden puolen tietä on pienempi hinta kuin särjetty tie. Meilläpäin on tullut tavaksi myös tarvittaessa ajaa mursketta tielle jo ennen puiden pois ajoa.

    jees h-valta

    Kyllähän Metsään.fi:n tiedot puun määrästä olivat todellista isommat mutta silti puolet tarvetta isommat lanssit eivät olisi tarpeen olleet. Eikö nykyään enää osata lanssiin jättää pystypuita? Eihän ne mitään haittaa tee jos muutaman koivun jättää vaikka kasaa tukemaan. Ajourien suuruudenhulluus ja isot tyhjät lanssialat, ei aivan kovin metsänomistajamyötämielistä ajattelua. Sattui kone arpomaan Metsäkeskuksen tarkastajalle suotuisat koealat jonka hän kyllä itsekkin havainnoi. Olisi sieltä heikompikin tulos voinut tulla. Pitää keväällä keskustella oston kanssa saisiko hiukan paikkuutaimia vaikka rauduksia niin asia olisi hiukan paremmalla mielialalla. Mistähän Toloppa johtuu että ostomiehiä on vähemmän? Minusta niitä on riittävästi mutta ehkä koulutus edellä olisi hyvä mennä. Eikä vain heittää joku organisaation muusta toimesta ostamaan puita. Kyllä MG:lla riittävän kattava osto on mutta kun yhden kanssa alkaa sujua onkin alettava seurustella taas uuden vihreän kaverin kaas jolla ei ostotaustaa. Onhan noita minunkin aikana jo neljä-viisi ainakin joutunut kättelemään. Ja kun se ensimmäinen oli kuitenkin se ykkönen ja on vieläkin, mutta ei voi ostaa minulta kun olen sopimusjäsen jotka on eriytetty omille ostoilleen. Syystä jota tiedä en. Jos olisin tuon tiennyt en olisi sopimusjäseneksi koskaan ryhtynyt. Eikä tiennyt hänkään koska innolla sitä minulle tyrkytti. Kai niihin joku bonus oli silloin heilläkin.

    Visakallo

    Jesselle jatkan, että ne metsaan.fi puumäärät voivat heittää myös toiseen suuntaa, eli haavikoissasi voi todellisuudessa olla paljonkin enemmän puuta hehtaarilla, kuin mitä tiedot niistä näyttävät. Arvelen, että parhaimmissa haavikoissa voi nyt olla jopa tuplaten motteja.

    jees h-valta

    Koitan edelleen kärsivällisesti vakuuttaa että ne laajat notkoalueet menivät uusiksi joten niissä ollaan neljä-viisi vuotta jäljessä näiden alkuperäisten kasvusta. Ovat kuitenkin vastaavasti laadukkaita niihin verrattuna joten laatu korvaa tavallaan paljon jälkeenjäänyttä kasvua. Mutta tottakai niiden kasvu kannattaa vielä odottaa muutaaman vuoden niin ollaan suht tasaisessa vuosituloksessa. Tuo Metsään.fi:n tieto siinä onkin varmasti alakanttiin mutta ei sitä nyt kannata tuijotellakkaan. Se näyttää huonosti osaavan erikoispuun kasvuja.

    Visakallo

    Miten olet Jesse ajatellu, pidätkö esim. 300 mottia/ha sellaisena rajana, että laitat silloin haavikon nutulleen?

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 1,022)