Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Tämä aihe sisältää 1,022 vastausta, 61 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 7 kuukautta sitten Visakallo toimesta.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 1,022)

1 2 3 … 53 54 55 … 101 102 103

Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Lähetetty: 7.12.2020, 09:06
Merkitty: ensiharvennus Lakirajat

Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

Tekijä
JHH

Teema Metsänhoito

Puuki 26.12.2020, 12:19

Jos osaa edes jotain korkolaskuja laskea ,niin käsittänee sen, että esim. 2.harvennuksen 15 motin (15 v;n päästä ensiharvennuksesta ) parempi poistuma vaikuttaa enemmän kiertoajan tuottoon kuin sama hakkuun lisätulo (~ 350-400 €/ha) vasta päätehakkuussa .

Tolopainen 26.12.2020, 13:04

Mistä se muuten johtuu, että kertaatte aina samoja virheitä, ei auta vaikka kuinka monesti on käyty läpi urat ja harvennustiheydet.

mehtäukko 26.12.2020, 13:29

Onhan se niin, että kun itsestä ei olla minkään tekijöiksi tai pieleen nekin, jokin ”syyllinen” on vuorollaan pengottava.

A.Jalkanen 26.12.2020, 13:46

Mielenkiintoista nähdä, miten metsänhoitosuositukset nyt käsillä olevassa uudistuksessa mahdollisesti muuttuvat. Tuleeko uutena mukaan esimerkiksi kuuselle ja koivulle jonkinlainen ”harvakasvatus”, jossa olisi taka-ajatuksena ensiharvennuksen mahdollinen pois jättäminen ja tukkiosuuden maksimointi? Toinen uutuus voisi olla massa- tai energiapuun kasvatukseen keskittyvä tiheikkökierto. Tällainen vaihtoehto taitaa olla jo nykyisissäkin ohjeissa, mutta se voisi tulla vahvemmin esille.

Metsäkupsa 26.12.2020, 14:13

Kinkkuähkyssä näkyy virheet toistuvan ja ei uristakaan valmista tule, vaikka kalevalan sampoa takoisi koneeksi.

Mitä taasen tulee metsänhoitosuosituksiin, niin moni on jo ennakoinnut pöheikkökasvatusta on jo ja ompa sitä nähty harvakasvatustakin, joskin myytävällä tilalla taimikon todettiin olevan aukkoinen ja epätasainen.

Junni 26.12.2020, 15:42

Tolopainen: Jos haluaa Sampon sen voi ostaa käytettynä, on halpa ja saa elämään jännitystä samalla. Kun sitä metsässä pakkasilla hangessa ruuvailee.

Eiköhän ihan jokaista merkkiä saa välillä ruuvata metsässä? Omaan kokemukseen perustuen Sampo ei vaatinut yhtään enempää ropaamista. Siihen tietysti auttaa myös se, että koneita huolletaan säännöllisesti, jolla ehkäistään tulevia remontteja metsässä.

Olen Sampoon liittyen haastatellut pariakin yrittäjää. Molempien loppupäätelmä on sama. Sampolla tekee ehkä vähemmän kuin isolla, tai keskiraskaalla, mutta kiinteät kulut on merkittävästi pienemmät. Toinen yrittäjistä vaihtoi isompaan koneeseen ja sanoikin jälkikäteen, että kyllä kannattavuuteen tuli muutos isomman koneen myötä. Entä sitten yleisesti koneen arvonalenema? Keskiraskaissa ja isoissa motoissa se on vähintään 20 euroa tunnilta. Eli työpäivässä koneen arvosta sulaa 160-200 euroa. Sitä tietysti pitää kompensoida jollakin, isommalla tuotoksella, korkeammalla käyttöasteella?

Metsäalan ammattilaisten juttuja seuratessa Sampo koneena on jonkinlainen miehisyyden arvon alentaja. Mukavampaa on ryskätä isolla koneella Ponsse lippis vinossa ja Teboililla kehua moteilla. Ja ei, tämä ei ole moite kaikkia konekuskeja kohtaan, sillä arvostan alan ammattilaisia suuresti. Mutta tätä tulee vastaan.

Metsuri motokuski 26.12.2020, 17:00

Mikään konemerkki ei ole miehisyyden alentaja niillä jotka tosissaan töitä metsässä tekevät. Jokaisella myytävällä metsäkoneella saa leivän pöytään osaavissa käsissä ja ne jotka tosissaan töitä tekee arvostavat myös tälläkin konemerkillä tehtävää työtä.

Kyse on vain siitä että jokaisella merkillä tai kokoluokalla pitää löytyä työtä. Jokainen uusi kone maksaa vähintään omakotitalon hinnan. Eikä sellaista hankintaa voi tehdä jos omiaan ei saa pois eikä tulosta tehtyä. Lähinnä tarkoitan että pienelle koneelle tarvii olla riittävästi oikeita leimikoita että hankinta on kannattava. Pelkästään metsänomistajan toiveista ei voida lähteä jos muutoin kallis investointi seisoo toimettana leimikoiden vähyyden vuoksi.

Minä olen aikoinani aloittanut työn pienellä koneella jolla tehtiin ensiharvennuksia ja energiapuuleimikoita. Toiminta oli hyvin kannattavaa niin pitkään kun leimikoita riitti. Heti kun ensiharvennukset vähenivät ja työt siirtyivät seuraaviin harvennuksiin jouduttiin koneet vaihtamaan suurempiin. Väitän että me tehtiin paras tili juuri niillä pienillä koneilla ensiharvennuksilla.

Tosiaankaan kyse ei olisi siitä onko jokin konemerkki oikea vai väärä. Se on joka kerta oikea kunhan työtä sille riittää.

Junni 26.12.2020, 17:07

Hyviä ajatuksia metsuri motokuskilta. Tässä työn tarjonnassa pikkukoneille on varmasti isot vaihtelut maamme sisällä. Ohessa juttu nuoreen yrittäjään, jolla minusta on sitä tuoretta ajatusta, jota metsäalan koneurakointi tarvitsee.

https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?189207

Aina ei tarvitse tehdä sille isolle metsäyhtiölle.

metsä-masa 26.12.2020, 17:13

Metsänhoitosuosituksiin perehtyminen olisi nuorille koneen kuljettajille- ja metsänomistajillekin eduksi kun töitä tehdään vaihtelevissa olosuhteissa ja samalla halutan hyvä lopputulos, taimikon hoidosta ja ennakkoraivauksesta kaikki alkaa. Yleensä nuorilla ei ole koulutukseen mennessään kovinkaan paljon kokemusta hyvästä metsänhoidosta eikä metsätöistä.

Tämän aiheen ympärillä on keskusteltu ja todettu ensiharvennuksen onnistuvan Sampolla / Ponssen Ergolla ja lisäksi (omana kokemus) tasaisilla mailla metsäalustainen keskikokoinen kaivuri, varustettuna kuutioivalla hakkuupäällä, oli myönteinen kokemus.

Kaikilla koneilla työnteko ei tietenkään ole kuljettajan kannalta yhtä helppoa, mutta työn jälki syntyykin siitä mikä on kuljettaja asenne ja ammattitaito metsässä tehtävään työhön.

Junni 26.12.2020, 17:27

metsä-masa: Kaikilla koneilla työnteko ei tietenkään ole kuljettajan kannalta yhtä helppoa, mutta työn jälki syntyykin siitä mikä on kuljettaja asenne ja ammattitaito metsässä tehtävään työhön.

Aamen. Asenne on merkittävässä roolissa. Ja vaatii myös kärsivällisyyttä tehdä haastavastakin kohteesta hyvin kasvava metsä. Tai no, ainakin pyrkiä parhaaseen lopputulokseen, sillä joissain kohteissa peli on jo menetetty. Metsäalan koulutuksen voisi muuttaa neljävuotiseksi. Ensimmäiset kaksi vuotta teoriaa metsänhoidosta ja käytäntöä manuhakkuuna ja raivuulla. Vasta senjälkeen alkaisi koneopetus.