Tuossa oli maaseudusta poimittu juttu metsänomistajasta, jolla oli oma Sampo. Teki sillä harvennukset itse, mutta koneen kapasiteetti loppuu isommille puille nopeasti. Päätehakkuut myy pystyyn, eikä harvennuksetkaan omatoimisesti kannata kuin verotuksen takia oli kommentti.

Jos haluaa Sampon sen voi ostaa käytettynä, on halpa ja saa elämään jännitystä samalla. Kun sitä metsässä pakkasilla hangessa ruuvailee.

Jos jollakin metsäkonevalmistajalla on käsitys että tietokone ei vielä pitkään aikaan pysty esimerkiksi noukkimaan eri asennoissa olevia puita/kourakasoja metsästä niin on pahasti jäljessä konenäön kehityksestä.Robotti pystyy jo eri kulmista tiirailemaan 3D-kuvan kohteesta ja nappaamaan juuri tarkoitetusta kohdasta.

Robots Teaching Themselves to See – YouTube

Joillain kannattaa harvennukset pienemmälläkin koneella ja joillain  ei. Niinhän se on kaikessa yrittämisessä.

Ensiharvennusmetsien ajourien vaikutuksia metsän kasvatukseen on joskus mittailtu.  ”Ajouran ulkoleveys (=   puiden keskimääräinen etäisyys uran reunapuulta vastakkaiselle  puolelle uraa  olevaan puuhun)  erotus kuvaa osuvasti ajourien puuntuotannollista haittaa.” (L: Tuottava metsänkasvatus, Metla)  .

Eli siis jos ajouran sisäleveys (=koneen vaatima leveys) on esim. 4,5- 5 m, niin ulkoleveys on silloin n. 5,5 m.  Jos jäävän puuston tiheys on 1100 kpl/ha, niin urien aiheuttama puunkasvatuksellinen haitta on :  500 m x ( 5,5 m – 3 m ) = 1250 m²/ha .    4 m:n ulkoleveydellä se haitta olisi  500 m²/ha .   ( 20 m ajouravälit).

Myykää välillä päätehakkuuta kin, niin ei tarvitse tuon Sampon kanssa jauhaa. Nuo urajutut on jo käsitelty ja todettu merkityksettömiksi kun ollaan päätehakkuussa, josta tuloa vasta saadaan.

Jos Marioneita olisi vielä olemassa niin Tolopainen ostaisi sellaisen ja laittaisi siihen Ponssen kymppikouran.Saisi yhdeltä seisomalta tehtyä koko tilansa hakkuut.