Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Tämä aihe sisältää 1,022 vastausta, 61 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 7 kuukautta sitten Visakallo toimesta.

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 1,022)

1 2 3 … 43 44 45 … 101 102 103

Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Lähetetty: 7.12.2020, 09:06
Merkitty: ensiharvennus Lakirajat

Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

Tekijä
JHH

Teema Metsänhoito

Planter 25.12.2020, 11:20

Ehkä tarkastajat ainakin pystyvät kantoja laskemalla päättelemään, mikä on ollut runkoluku lähtötilanteessa? Varsin suuri poikkeama vuonna 2019 (kuvassa) tuli suosituksiin nähden liian voimakkaasta harvennuksesta.

Uskoisin, että selittävä tekijä huonoon laatuun voisi olla korjuuolosuhteet, koska vuosittainen vaihtelu on suurta (seuraavassa kuvassa). Huonot olosuhteet aiheuttavat maasto- ja puustovaurioita. Niistä kohteista mihin päästään, otetaan kaikki mahdollinen pois ja vedetään runkoluku lakirajalle. Olisiko näin?

Planter 25.12.2020, 11:23

A.Jalkanen 25.12.2020, 11:29

Tervetuloa takaisin Planter! mehtäukko, kts. em. linkistä korjuun tarkastuksen ohje. Siinä sanotaan mm. näin:

Poistuma (puuluokka kannot) lasketaan mittaamalla ympyräkoealoilta aines- tai energiapuuksi korjattujen eläneiden puiden kantojen lukumäärä. Mitattavien kantojen läpimitta kuoren päältä on

• nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennus- kohteilla 3 cm

• myöhemmissä harvennuksissa sekä eri- ikäishakkuissa vähintään 10 cm.

(En käyttäisi sanamuotoa ”eläneiden” vaan ”elävien”. Tarkennus lienee silti tarpeen koska kuolleiden puiden kantoja ei lasketa.)

mehtäukko 25.12.2020, 11:44

No, kuinka tarkastajat tietävät korjuun aikaiset kosteus-, tai lumi-olosuhteet? Kuinka näkevät ”hipaisemattoman” alikasvoksen määrän, kun tatteja joudutaan repimään,osa jää telojen- ja hakkuutähteiden alle? Kuinka nähdään puuston laatu ja puulaji etänä?

A.Jalkanen 25.12.2020, 12:06

Hyviä kysymyksiä mehtäukko! Noiden tarkastustulosten numeroiden takana on monenlaista, eikä tarkoitus ole tietenkään sanoa, että heikkojen tulosten takana olisi pelkästään motokuski. Huonosta leimikosta ei hyväkään kuski pysty tekemään hyvää. Tarkastustulosten ollessa noinkin heikot, olisi eri toimijoiden ryhdistäydyttävä ja alettava miettiä korjaavia toimia.

mehtäukko 25.12.2020, 12:10

Planterin ”olisiko näin”? Niin aiemmin vatvottu taimikonhoidon laiminlyönti ym tekijät kun aiheuttavat raihnaisen raivattavan lepikko- ja hiesviidakon, kuinka niistä saadaan kasvuisia metsiä? Se ei tietysti oikeuta lakirajoille, jos olisi edes harvennuskohdekaan.

A.Jalkanen 25.12.2020, 12:28

Minullakin on se epäilys, että huonojen tulosten pääasiallinen syy voisi olla huono lähtökohta, eli leimikon raivaamattomuus tai lähtöpuuston heikko laatu. Tuloksissa on vuosien välistä vaihtelua josta osa voi johtua korjuuolojen vaihtelusta, mutta suuntaus on ollut että leimikot hakataan liian harvoiksi. Asia korjaantuu paljon, kun huolehditaan paremmin taimikonhoidoista ja ennakkoraivauksista?

Tolopainen 25.12.2020, 12:34

Voi omistaja käydä nauhoittamassa poistettavat puut ja sopii, että vain ne otetaan. Se helpottaa ja nopeuttaa hakkuuta. Se on omistajan asia miten harvennus on tehty

mehtäukko 25.12.2020, 12:55

Tulihan se sieltä.

Jätkä 25.12.2020, 12:59

Keski-Suomessa huonon puoleinen sijoittuminen vertailussa korjuujäljillä, lienee edelleenkin perinnettä Yhden ison yhtiön käyttämältä koneketjulta. Paikalliset metsäammattilaiset käyttävät lempinimeä ”Sikatiimi”,- ketjulle, jolla on isot ja raskaat koneet, hyvää tuotosta tekevät kuskit – ja jäljelle jäävä raiskattu metsä.

Olen muutaman heidän korjuujälkensä nähnyt ja aika karski on ollut. Avohakkuullakin on suojelukohde ollut liputettuna – ja hyvin, nutta siitä on avattu ajoura , eikä ole säikähdetty, vaikka lähteeseen on melko syvälle painuttu, vaan siitä on ryllätty useita kertoja. Avohakkuualue muutenkin on siinä kunnossa, että maanmuokkausta ei tarvita, mutta kaivuria kyllä paikkaamaan pahoja myllerryksiä. Kasvatushakkuulla on ajeltu kuin Jeessin metsässä ja koneen alleen polkemat puut on kaikki jätetty korjaamatta pois.

Tuollaista ”Sikatiimiä” käytetään aina myös kelirikkoaikaan leimikossa, johon ei kukaan muu konettaan veisi, mutta hakkuusopimuksen takaraja häämöttää.