Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Puuki

    Ei ole nyt enää kangasmaat ollenkaan pehmeitä  ainakaan näillä main . Suot voi olla vielä jonkin aikaa.

    mehtäukko

    Haamu-uriltahan tehtyjen puiden kaikki oksa- ja latvusmassa jää pois ajo-urien havutuksesta. Tietysti aina ei niitä tarvitakaan, mutta enempi kuin usein.

    Metsuri motokuski

    Nykyään metsäkauppa on mennyt sellaiseksi että kaikki hakkuutyypit tehdään kerralla. Aukot, järeät harvennukset ja ensiharvennukset tehdään samalla kertaa. Jos olisikin pelkkiä ensiharvennuksia ja energiaharvennuksia niin kyllähän ne sampollakin tekis.

    Hintaero on yllättävän pieni niin pienemmän kuin isomman moton välillä. Samat vivut ja pumput ne pikkumotokin tarvii.

    mehtäukko

    Se mark..eiku euro on se yksi määräävä konsultti. Joka portaan kustannus -tuotto suhteita on  välttämätöntä punnita.

    Puuki

    Kun kaikki hakkuutähteet puidaan uralle, korostuu jäävän metsän kasvussa kokoerot entistä enemmän . Myös haamu-urille puitaessa hakkuutähteitä jää tasasemmin ja lannoitusvaikutus toimii paremmin.  Onhan siinä monia etuja verrattuna pikkupuustoisissa leimikoissa liian isoon koneketjuun verrattuna. Mo:n kannalta katsottuna. Eikä Sampourakoitsijakaan ole tietääkseni tyytymätön , kun työmaita riittää , sen mitä vain ehtii tehdä.

    Jätkä

    mehtäukko:”Haamu-uriltahan tehtyjen puiden kaikki oksa- ja latvusmassa jää pois ajo-urien havutuksesta. Tietysti aina ei niitä tarvitakaan, mutta enempi kuin usein.”

    -Monet haikailevat sitä, että ajourille kerätyt hakkuutähteet eivä ole lannoittamassa koko palstaa.mehtäukko:”Haamu-uriltahan tehtyjen puiden kaikki oksa- ja latvusmassa jää pois ajo-urien havutuksesta. Tietysti aina ei niitä tarvitakaan, mutta enempi kuin usein.”

    Kyllä ajouralle osa hakkuutähteistä tulee, kun se hakataan auki ja sivuilta ronkitaan ne, jotka puomilla yltää ronkkimaan. Nämä asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin useimmat – varsinkin mopokuskit yrittävät vakuuttaa. Sekin on osa kapeakatseisuutta – vai onko se mielikuvituksen tai ammattitaidon puutetta?

    Parhailla kasvatushakkuun tekijöillä on ilmeisesti selkäytimessä pohjustaa ajourat ihan järjellä, eikä vain tunkemalla oksa/latvusnippu ajouralle katsomatta missä se todella lisää kantavuutta. Aika pahoissa maastoissa on ajoura onnistuttu tekemään niin hyväksi, että maasturilla pystyisi ajelemaan helposti ennenkuin kuormatraktori on kuormansa sieltä ajellut.

    Rane

    Useimmiten pitkällä puomilla puidaan äärietäisyydeltä puomin alle konetta kohti jolloin oksat jää sinne kasojen taakse.Tasaa lannoitusvaikutusta mutta on pois ajouralta.

    suorittava porras

    Muutaman rungon kun pui puomin alle yhteen tiukkaan nippuun, on kertynyt oksanippu helppo sipaista siihen paikkaan uralle , missä tarvis on suurin. Ei hidasta edes työskentelyä.  Runko -ja tyvivaurioiden riski on olematon puomin alle puitaessa. ….mutta sillä pikkumaotolla tämäkin rutiini jää haaveeksi.

    Jätkä

    Rane:”Useimmiten pitkällä puomilla puidaan äärietäisyydeltä puomin alle konetta kohti jolloin oksat jää sinne kasojen taakse.Tasaa lannoitusvaikutusta mutta on pois ajouralta.”

    Usein pitkälläkin puomilla varustettujen koneiden jäljiltä jää ajourien puoliväli liian tiheäksi, vaikka ne yltäisikin hoitamaan. Ja jos on hoidettu, niin pystyyn on jätetty huonompia runkoja ja nekin usein kolhittuina.

    Jos oksamassan lannoitusvaikutukseen uskotaan lujasti, niin keräämällä kaikki ajouralle, vaikutus on samaa luokkaa kuin metsälannoite levitettäisiin metsään peräkärryn levyisellä hiekoituslaitteella, eli lannoitetaan sitä 5 – 6 metriä leveää hotua metsässä, jossa ei ole yhtäkään kasvatettavaa puuta.

    Suoriutuvakin puhuu, kuin ei ajouralta ja sen vierestä puitaisi ainuttakaan runkoa, joista oksia tulisi ajouralle sijoiteltavaksi.

    EDIT Ei olosuhteet ole käytännössä milloinkaan samanlaiset. ”Kehitys kehittyy, sanoi entinenkin kunnanjohtaja”.

    Puuki

    Miksei vähän lyhyemmän ulottuvuuden puomilla varustetulla koneella voi puida pieniä eh-puita samalla tavalla kuin isommalla koneella suurempia puita puomin alle ?   Tarvetta siihen ei tosin aina ole.  Koska puinnin uraväli on pienempi  latvukset saadaan sen takia jäämään tasasemmin koko alalle.  Ei  ole läheskään joka leimikossa  tarvetta puida hakkuutähteitä mahdollisimman paljon ajouralle .

    Vähän asiaa sivuten : Joku suomalainen on kehitellyt (ja patentoinut) kaivinkoneen mallisen telavehkeen, jossa on keinuvat telat (nelivedolla) ja peräkärryssä samoin . Kärryssä vielä vaihtolavalaitteisto.  Siihen kun joku laittaa kunnon nipsuttimen ja perävaunuun e-puuhäkki, niin alkaa toimia pienten e-puukohteiden korjuu tehokkaasti yhdellä koneella.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,022)