Kuinkahan moni muodostaa käsityksen konevalinnoista oman metsänsä tarpeen mukaan ? Uskon että suurin osa. Alueurakoitsijalla on yleensä työmaat ainakin keski-suomessa useamman kunnan alueella. Siihen mahtuu monenlaista metsää ja metsänhoitajaa. Uskon vahvasti että urakoitsija valitsee vallitsevan tilanteen mukaan ja kokonaistaloudellisuutta ajatellen. Ei ole urakoitsijankaan näkökulmasta pitää sellaista kalustoa joka ei vastaa yrityksen työnkuvaa. Tänä päivänä urakoitsijat laskevat tuntituokset ja kulut tehtyä mottia kohden ihan niin kuin mikä tahansa yritys. Niillä on samanlaiset toiminnaohjausjärjestelmät kuin muillakin yrityksillä.

Harvennus on tuon 20% nopeampaa kunnon nosturilla ja pitkällä puomilla varustetulla koneella. Tuntui uskomattomalta ,että ero oli paikoin isompikin ,kun vaihtui alle vehje ,jolla puintisäde kasvoi kahdeksasta metristä yhteentoista. Ero vain kasvaa ,jos puomi lyhenee. Tämä on sitten mitattua tietoa eikä hevosmiesten tietotoimiston tuotteita. Tuotosseuranta on ollut käytössä molemmissa tapauksissa.

Olisi mukava kuulla jonkun yrittäjän kokemus, onko puolet halvempi ja kevyempi kone harvennuksella tuhoontuomittu ajatus. Jos oikein olen ymmärtänyt, ensiharvennus on useimmiten nollatulos-  tai tappiotyötä isolle koneketjulle, ja joka tappio paikataan sitten isomman puuston harvennuksessa ja aukolla.  Mo:na oma kokemus on vähän kahdenlainen, isolla koneella on tehty todella hyvää ja todella huonoa harvennusta, pienemmällä vain hyvää. Ison koneen huonolla jäljellä juuri liian leveät urat, urien reunat todella harvat ja keskivyöhyke harventamatta, ja kuvion keskellä viimeiseksi jäänyt n.15 m kaistale vielä halkaistu sillä 5m ajouralla.

Kysymäsi kone on ihan sieltä….. Kaivossakin näkyvyys on parempi. Vihdoin ne silvalla sen huomasivat ja pienensivät pyöriä.

Kuten huomattiin asiantuntijoita on paljon mutta aika harva niillä vehkeillä on töitä tehnyt. Harvennuksen laatujakin on monenlaisia. Yhtä monta kun on metsänomistajiakin. Meillä on Tapio julkaissut kirjan sitä varten että olisi edes yksi yhteinen mielipide harvennuksista. Mutta ilman muuta metsänomistaja aina viime kädessä päättää minkälainen harvennus hänen metsäänsä tehdään.

Kyllä se minun metsässäni on se viimeinen kriteeri minkälainen kone sinne tulee. Enemmänkin kiinnostaa aiemmin tehdyt työnjäljet ja kuljettajien ammattitaito. Meillä on niin monenlaisia näkemyksiä.

Nuakalle sen verran että hintaero ei ole puolet. Puhutaan noin 50 – 60 000 euron hintaluokissa. Se mitä koneista pyydetään ja lopulta maksetaan on aivan eri asia. Samoin montako konetta vuodessa ostetaan vaikuttaa loppuhintaan. Yhden- kahden koneen ketjuille koneet ovat huomattavasti kalliimpia. Toisaalta ensiharvennus ei ole kannattamatonta muutoin kun joudutaan raivaamattoman ryteikköön, Silloin se on on sitten kyseessä minkä hintainen kone tahansa.

Tuo ei pidä paikkansa. Isomman ja pienemmän koneen mottiero ei ole merkittävä. Isonkaan koneen avautuma ei ole juuri puoltatoista metriä suurempi joten harvoin niin tiukassa harvennettuja puita jätetään. Ei ainakaan pitäisi.