Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Nimetön

    Tolopaiselle vielä tuosta kuinka monen metrin päähän kuski näkee niin pimeänäkö kykyä ei moto kuskillakaan ole ja keinovalo näyttää vain ensimmäiseen puunoksaan saakka.

    mehtäukko

    Ihanko tosissanne houraatte,että 10-11 m ulottuvuus estää, ja 6-7 m hyötyurkottelu mahdollistaa työvaloilla tai muuten tekemisen ??

    Nimetön

    http://www.youtube.com/watch?v=tmO-4vmztvM

    Kyllä mun mielestä kirkkainkaa ledvalo ei puunrunkoa läpäse eikä edes kuusen oksaa. Ainakin vasta-alkajat tunnustaa kuinka hankalaa hakkuu on keinovalolla. Omissa harvennuksissa työn jäljestä olen kans huomannut ja varsinkin pitkäpuomisten hakkuissa mikä on hakattu päivätuurissa ja  mikä iltatuurissa, vaikka oli kuulemma maakunnan paras mies puikoissa.

    Ola_Pallonivel

    Sen verran monta iltaa olen raivannut otsalampun valossa, että kokemuksen perusteella silmä tottuu LED valoon. Eikä sinne näe yhtään mitään, mihin valo ei yllä. Kerran mykistyi lamppu täysin ja meni vähintään se 5 minuuttia, ennen kuin silmä alkoi tottua pimeyteen.

    suorittava porras

    Lasselta hyvä havainto näkyvyydestä ,mutta aika suruttomasti aluskasvusta jätetään peittämään näkyvyyttä. Kivet ,kaltevat kohdat ja pehmeiköt olisi mukavaa nähdä vähän koneenmittaa kauempaa ,että ei tarvitsisi tehdä äkkiliikkeitä kurssin korjaamiseksi. Näkyvyys jo hakatun uran valmistettuihin puihin pitää ajouravälitkin paremmin kohdallaan ja urien keskivaiheella olevat poistettavat rungot tulee otettua tarkemmin talteen.

    Sampolla saattaa olla sijansa tasaisilla kankailla ,mutta muualla menestyminen on epävarmaa. Työtilauksia ei riitä sopivilla kohteilla ympäri vuoden. Verrokkina tuo alla oleva nelitelainen , joka seisoo korkeintaan pari-kolme viikkoa kevään pahimman rospuuton aikana ,kun tiet eivät kestä sen viemistä metsään. Muulloin kelien pehmetessä ja muiden vehkeiden seistessä puomi suorana lähdetään hakkaamaan suolle. Homma käy sujuvasti enskasta pieniin aukkoihin asti..   no lähes 20 ha oli edellinen aukko ja samaa luokkaa harvennus muutama viikko sitten.

    Haluaisinpa nähdä sen Sampon ,joka on vieraillut yhtä harvoin pajalla sepitettävänä samaan tuntimäärään nähden ,kun käytössäni oleva kone.Tarvetta peruskoneen ja puomiston osalta on ollut vain määräaikaishuoltoihin ja tarkistuksiin. Kourallakin hakattiin yli 10 000 tuntia ilman hitsaustarvetta. Terät ja anturit ovat vielä alkuperäiset.

     

    Puuki

    Kummallista  että kun/jos ei kannata keskikoisella tehdä harvennushakkuita,niin silti niitä pyörii vuodesta toiseen eikä tahdo aina saada tekemään hakkuita kuin pitkällä viiveellä , kun ovat jo jossain töissä ja kysyntää riittää.   Pystyy varmaan jopa pientä mäkeäkin nousemaan silläkin koneella.  (päättelin sen itse kun oma 4-veto Valtrakin kulkee ylä-ja alamäkiä suht. mukavasti  kuorma päällä, niin miksei sitten joku Sampokin).    Keski-Suomen kivikkomäet on erikseen. Siellä sopii pöristellä isolla telakoneella kaikki leimikot läpi jotta pääsee kivien välistä jotenkin kulkemaan.

    Minusta se on itsestään selvää, että tiheissä eh-metsissä lyhyempi puomi tuo etua puun valintaan ja niiden puimiseen varsinkin pimeän aikaan. Pitkä etäisyys ajouralta  luo aina enemmän mahdollisuuksia puustovauroiden syntymiseen ja ylileveät ajourat vähentää jäävän puuston kasvua ja tuottoa.        Isot koneet on kehitetty toisenlaisia metsiä varten alunperinkin.  Yläharvennukset , ylispuun poistot ja avohakkuut on niiden ominta aluetta.

    Eilen tuli jokin maailmanmatkaajan (englantilainen) ohjelma tv:stä. Siperiassakin näytti oleva iso Ponsse hakkuukoneena, jota kehui vuolaasti (ei mainittu valmistusmaata)  . Ei ollut jokin venäläinen valmiste  sielläkään töissä,   maailman suurimman yhtenäisen pohjoisen metsäalueen metsissä.    Ennakkoraivaukset näytti olevan tekemättä mutta motoukko ei valitellut yhtään.  Ei ollut varmaankaan käynyt lukemassa metsälehden palstaa ja juttuja motoukon siitä ongelmakentän asiasta .

    Tolopainen

    Kyllä Siperian pojat on vähän eri maata, sanoivat tuossa tokkarissa, jotta miinus 40 on pakkasraja töiden tekoon. Eivät Sampoa kaipailleet. Olivat Ponsseen tyytyväisiä, avohakkuuta tekivät hoitamattomassa sekametsässä.

    Rane

    Lasse on oikeassa.Viikatemies vetää pitemmän korren/saran.

    Old School vs New School | Lawn Cutting Race – YouTube

    Nimetön

    Hyvä video, motokuskin voi joskus erehtyä!

    mehtäukko

    Puuki ei kyllä nyt näe metsiä puilta. Miten sinä näet puntarin päästäsi latvat ja vikanaisuudet? Kuusikoissa senkään vertaa. Jos kunnon nosturilla pilkotaan jäävät puut, kokonaan muussa on vika. Ja jos se haamuilla haahuilija ei toksi runkoja ja rutistele juurenniskoja, ei sitten mikään.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,022)