Hirveä muutosvastarinta, jota ei saa murrettua muutoin, kuin antamalla kenkää Mopokuskeille ja Tollolta kieltää vastaan vänkääminen. Järkeä ei ole Tollon jutuissa sen vertaa, että mitenkään voisi uskoa hänen koskaan nähneensä esim. sampoa metsätyössä.

Kone on tarkoitettu harvennushakkuille, vain harvoin sitä näkee päätehakkuussa, mutta näkee kuitenkin. Tutustuimme avohakkuuseen, jossa Sampo pisti aukkoa kuusikkoon, eikä vauhti ollut yhtään huonompi kuin isommalla koneella. Avohakkuussa ei pitkästä ulottuvuudesta ole pienintäkään hyötyä. Janne Seppänenkään, jonka nimi on mainittu, ei näy kurkottelevan kymmeneen – yhteentoista metriin, vaan hän on tajunnut, että läheltä nyppiminen on nopempaa ja tehokkaampaa. Hän myös avohakkuullakin rullaa koneella edes-takaisin – kuten pätevät ensiharvennushakkaajatkin.

Nuo konemiesten ja Mopokuskien änkyröinnit osoittavat tyyppien yksinkertaisuuden, eli on opittu vain yksi tyyli, eikä sitä pystytä muuttamaan mihinkään suuntaan.

Joku mainosti isoa konetta rinteen hakkuussa. Siinäpä se juuri onkin todella avuton liukkaine teloineen. Sivuttain rinnettä ajavat vain Idiootit ja hekin vain kunnes kone kaatuu.

Pieni nelipyöräinen kone voi kääntyä tekemään pikkupiston ja lisäämään samalla ulottuvuuttaan pari-kolme metriä. Telakoneella moinen liike on mahdoton tehdä ilman, että kunttakerros kääntyy sivuun ja juuret paljastuvat laajalti.

Ajouraverkoston suunnittelu ei ole vieläkään mennyt jakeluun kaikilla Urea-aivoilla. Lisäkoulutuskaan ei heihin enää tepsi, joten kortisto lienee Loppusijoituspaikkana heille sopiva.

Taas ollaan uran samalla puolen Jätkän kaas. Hyvä kuitenkin, hyvää konetta saa puolustaa. Todennäköisin tilanne että olisin Sampolla aloittanut jos kymmenkunta vuotta sitten elämäntilanne olisi sallinut mennä Kullaan Metsäopiston metsänomistajakurssille moton käsittelyn perusteille. Ainut kurssi siinä lajissaan ja se oli pakko missata, kyllä se joskus on harmittanut.

Käyppä Tolopainen kahtomassa koordinaatit niin näät sampon ajouravälit.

Sivukaltevalla ajouralla metrisillä, kantavilla teloilla (= luistimet) – varustettu kone, on se sitten hakkuu – tai ajokone, kulkee ”kahva edellä”, jos on kuusipyöräinen – ja sivuttain jos on kahdeksanpyöräinen. Ainoastaan pystypuut ja korkeat kannot estävät ”täydellisen alastulon” ja mahdolliseti pyörähtämisen nurin.

Mopokuskeiksi on jalostunut erityinen rotu, joka ”näkee kauvas paremmin kuin lähelle”. Yksiraiteisesti ajatteleville on toki turhaa koittaa selittää yhtään mitää sellaista, joka ei ole ollut siellä Alkuräjähdyksestä lähtien.

Meillä on ollut ”Avoimien ovien” päivinä kaikki merkittävät konevalmistajat ja heidän esittelykuskit näyttämässä, kuinka kasvatushakkuut tehdään koneellisesti. Oli esim Nokka Profi hakkaamassa hoidettua nuorta männikköä, jonka keskijäreys hipoi 100 litraa. Se hakkasi käyttäen haamu-uria ja kellottaessani hakkuun kulkua, Profi hakkasi tasaisen tappavalla tahdilla 1 – 2 r/ min. Siis 60 – 120 r/ tunnissa.

Aivan varmaa on, että yksikään ”iso” hakkuukone ei olisi hakannut pitkän puominsa kanssa enempää, varsinkaan tehden yhtä siistiä ja tasaista harvennusta jäävälle puustolle. Metsänomistajalle on hakkuun jälkiä tarkistellessaan yhdentekevää, miten rangat on hakattu metsään, onko ne siisteissä pinoissa vai levällään, vain jäävä puusto on siellä senkin jälkeen, kun Mopokuski on häipynyt.

Aivan samanlainen kuski oli Sampon puikoissa, kun se toisessa harvennuksessa puiskenteli kakkosharvennusta. Haamu-uralla ja puutavaraa tuli. Keskijäreys oli jo tuntuvasti suurempi, niin oli myös tuotos. (= 18 kiintoa tunnissa) Mopokuskeilta on jäänyt tajuamatta, että enskassa hakkuutaksa on merkittävästi suurempi kuin esim avohakkuussa.

Annanpa pikku vihjeen: Kun enskassa pysty – ja hankintakaupan hintaero on jopa parikymppiä, siitä suurin osa menee koneiden ja kuskin kustannuksiin. Avohakkuussa ero voi olla lievästi miinusmerkkinen, joten korjuukalusto ja kuski jäävät ilman palkkaa….

Jos kaikki hakkuukoneet olisivat Sampoja, niitä pitäisi olla ainakin 30% enemmän kuin isompia koneita. Aika harva väittää, että jos puimurin leikkuupöytä on 2m, sillä pui päivässä saman määrän kuin koneella, jossa se on 3m. Epäilen, että urakoitsijat eivät ole ostaneet turhaan isompia koneita, vaan se on kehityksen tulos. Sampo on saman näköinen kone, kuin Ponssen ajokone oli v 1969. Hiukan on kehitys mennyt eteenpäin. Jos koneen työsuoritus joka työvuorossa jää 20% isommasta koneesta, se on vuodessa jo lähes 10000m3  Hakkuu on myös taloutta ei pelkkää työnjälkeä. Metsuri tekisi enskat parhaiten, mutta harva metsänomistaja on valmis siihen, että metsistä on pelkkää rahanmenoa.