Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Tolopainen

    Nyt on keksitty hakkuukone, jonka tekemistä urista lasketaan vain joka toinen. Mitä olen traktorilla puita ajanut, sekin vaatii ajouran, vaikka leveyttä ei ole kuin hiukan yli 2m.

    Puuki

    Se on keksitty jo kymmeniä vuosia sitten.  Kun uran leveys jää sopivan kapeaksi, ei tule kasvutappiota e-harvennuskokoisiin -ja tiheyksisiin  metsiin .    Uudempana on esim. pistohakkuu-urien tekeminen motolle maaston pehmeisiin kohtiin jolloin ajokone kerää puuta vain paremmin kantaville maastokohdille tehdyiltä  kokoojaurilta.  Kehitys kehittyy jopa puun korjuussa, kun olosuhteet sitä vaatii.

    Nimetön

    http://www.youtube.com/watch?v=TF6uHrlh3SE  Aika karkia jako jakaa motot kahteen luokkaan. Minusta pikkuluokasa ei ole kuin Pikku Sampo käypänen peli ja nimenomaan ensharvennukseen kun poistettava puusto on riittävän pientä. Isojen motojen luokassakin koneitten koko vaihtelu suuri ja monesti isosta luokasta löytyy kolme eri kokoluokkaan.

    Noin 30ha minulle enskaa Sampolla harvennettu ja näin muutaman vuoden päästä katsottuna vähän parempi harvennusjälki Sampolla mitä normaalilla keskiraskaalla motolla harvenetut kuviot. Keskiraskaalla motolla herkästi jää ajourien keskivälille vähän enempi puuta ja varsinkin jos on enempi noin yhden pöllin puuta ja keinovallolla hakataan, alla iso kallis kone niin muutama puu malliksi otetaan ja painetaan kaasua jotta päästään taas isompaan puuhun käsiksi. Tämä asia selviää hyvin Suorittavan juttuja lukiessa.

    Tolopaiselle tuo video josta voit tietojasi päivittää.

    mehtäukko

    Sanotaan vielä että legenda käy vain olosuhteiden sallimissa rajoissa. Tyhjä kenenkään höpistä, että poikittain entisiin uria tekemällä läheskään on edes mahdollista.

    Tolopainen

    Jos on 1km pitkä kapeahko palsta, joka menee motolla kahdella ajouralla ja Sampolla tulee neljä ajoa päästä päähän. Tulee ongelmia, kuka maksaa tuota  tuhraamista.

    Uusmetsäläinen

    Toivottavasti ketjun aloittaja on saanut vastauksen kysymykseensä. Kovasti tuntuu olevan vastauksissa  hajontaa pienien ja suurten motojen välillä.

    Itsekin olen saman valinnan edessä. Ensi kesäksi on suunnitteilla kahdella tilalla noin 20 hehtaarin kesäharvennus, josta puolet enskaa ja puolet kakkosta.

    Itse olin kallistumassa suurten yhtiöiden ja  suurten koneiden puolelle, mutta keskustelun luettuani en ole täysin vakuuttunut.

    Edellinen suurempi harvennus tehtiin hankintakauppana MHY:n korjuupalvelun toimesta pienellä motolla. Siihen en  ollut täysin tyytyväinen, mutta en tiedä, johtuiko se koneesta vai kuljettajasta. Liikaa tuli huonoja puuvalintoja: esim. kasvamaan jäi joitakin  kaksihaaraisia tai jopa latvattomia kuusia. Joko kuskilla oli huonot silmälasit tai sitten näkyvyys pienestä motosta ylöspäin oli huono.

     

    Puuki

    Kartanlukutaito on oleellista ajourien paikkoja suunniteltaessakin.  Pohjanmaan metsäsarat on erilaisia kuin tavan metsäkuviot.  Ne kapeat sarat olisi kannattanut jo aikoja sitten yhdistellä ja muuttaa jossain uusjaossa oikeiksi metsäpalstoiksi, niin  kävisi puiden korjuukin paremmin.

    Tolopainen

    Niin Sampon tehottomuuden takia pitäisi tehdä uusjako. Tälläinen ensiharvennus voidaan tehdä vaikka kilometrin levyisellä palstalla, joka on jaettu kuvioihin. Lisäksi on noita, ojitettuja rämeitä, eikä ojista pääse yli kuin telakoneet sujuvasti.

    Oletteko muuten mitanneet, mikä on pyöräkeneen aiheuttama pintapaine kun tuki on kulmista, kun koneella nostetaan tonnien painoista runkoa puomin päässä. Nuo piikkiketjut tunkeutuvat maahan syvemmälle kuin telat.

    Rane

    Tolopainen ei taas ole ajatellut asiaa kunnolla.Sampolla puomin ääriasennossa koura +puu on n.600kg  7 metrin päässä.Isolla motolla ääriasennossa koura+puu on reilusti yli 1000kg 11 metrin päässä.

    mehtäukko

    Ranen luvut ovat siis ilman puuta.

    Kun ollaan usein vaikka rinnemaastoissa jonnekin päin kallellaan, tai pyörä kannon päällä, konehan on jo horjakasti.Kun puntari viedään kallistuksen suuntaan ja puu siihen, kylmä rinki on kuskin persiin ympärillä. Teli/tela kun nousee kiven tai kannon päälle, eipähän kallistu. Luonnonlakienkin mukaan kun peruspainoa on vaikka se 20tn,telit ja telat ympäri, kallistusta tai lisää sellaista ei tapahdu, vaikka 10-11 metrin päässä on se 2-3tukin ylispuu.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 1,022)