Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • A.Jalkanen

    Selvä, Jovain! Kyllä se on niin, että viina on viisasten juoma, ja jatkuva kasvatus viisaiden metsänhoitomenetelmä. Tämä keskustelu kuitenkin kuuluu ketjuun Vaihtoehtoja avohakkuille.

    Visakallo

    Taidan kuulua niiden harvalukuisten palstalaisten joukkoon, jotka ovat tehneet metsänhoidossaan virheitä ja jotka myös myöntävät sen. Nuorena miehenä 70-luvulla minullakin oli vielä intoa touhuta metsässä maataloustraktorin kanssa. Oli vinssiä, rekeä ja juontokouraa. Lähes kaikki korjuuvauriot ovatkin peräisin siltä aikakaudelta. 80-luvulta lähtien kaikki puut on korjattu motolla, ja korjuuvauriot ovat olleet todella vähäisiä. En ole koskaan huomauttanut ajourien liiasta leveydestä, ja olen toiminut siinä mielestäni aivan viisaasti.

    Jovain

    AJ: Voisin kirjoittaa jotain tuosta maisemakonttorista. Eiköhän se ole yhtä arvokas metsänomistajalle kuin urakoitsijalle. Vielä suuremmalla syyllä, onhan metsällä lisäarvonsa.

    Tehdään myös sen eteen töitä, että uudistumiselle on edellytykset olemassa. Ja se eteen, että jatkuva metsänkasvatus kuuluu metsänhoidon ja hakkuiden piiriin. Pidän metsänomistan korjuukalustoa tarpeellisena ja jk:n näkökulmasta hyvinkin tarpeellisena.

    Ei niinkään puukaupan näkökulmasta. Kierrätetään tukun kautta, niin kuin muussakin alkutuotannossa ja hyväksytään pientä tukea tuottamattomasta työstä. Tuskin Mhy on sen paremmassa asemassa. Metsäasiat kannattaa pitää omana toimialana ja se maisemakonttori myös.

    Visakallo

    Hieman on vaikeaa pysyä Jovainin ajatuksen perässä!

    mehtäukko

    Jovain…”Pidän metsänomistajien korjuukalustoa tarp..”

    Pidän tarpeellisena kaikkien sellaiseen vakavissaan aikovien lukevan tuon yllyttäjän jutut. Niistä voi päätellä, kannattaako ottaa vieläkin vakavasti.

    Jovain

    Ottaapahan mehtäukko vakavasti tai ei ota, mutta selitys voi olla, että virheitä on tullut tehtyä ja jouduin aloittamaan jo 60-luvulla ja osittain jo 50-luvun puolella. Ei siihen aikaan ollut traktoreita metsässä ja aika harvassa oli myös moottorisahat. Mutta sitä enemmän oli hevosia ja sen aikaisia metsätyömiehiä. Metsurit tulivat vasta myöhemmin.

    Se tässä vähän ihmetyttää, onhan metsätyö muuttunut, en suinkaan tarkoita että olisi muuttunut huonoon suuntaan. Hyvä, ettei tällä hetkellä mennä savotalle korkokengissä ja siisti paita päällä. Ei sinne ennen päässyt, oli käveltävä tai hiihdettävä tai mentävä hevosella, jos oli ajomiehenä.

    Ihmetyttää myös metsänhoito. Sehän ei ole muuttunut miksikään, sitä vaan sovelletaan eri tavalla tällä hetkellä ja ollaan vähän hukassa jatkuvan kasvatuksen osalta, kun ei oikein tiedetä mitä se on.

    Eihän siihen aikaan oikein muuta ollutkaan. Hoidon osalta oli hallussa, mutta korjuun osalta oli samoja ongelmia kuin tänäkin päivänä. Jatkuva natina korjuuvaurioista, juurenniskat auki ja tyvet ruvella.

    En oikein usko, etteikö nykyisellä kalustolla pystytä parempaan.

    jees h-valta

    Ei pystytä joka on jo moneen kertaan nähty ja kuultu. Korjuun vauriot kasvaa jk:n myötä koska siellä kuljetaan raskaalla kalustolla useaan kertaan puiden juuristojen päällä. Puun hienojuuret ovat lähes pinnassa ja ne ovat puusta monen metrin päässä, monella puulla jopa kymmeniä metrejä siimaa pinnassa. Riippuen kuinka vaikeaa ravinteiden saanti on.

    Visakallo

    Lumettomat talvet yhdistettynä jk-hakkuisiin ovat viimeinen niitti metsille.

    Jovain

    Monimuotoisuutta kaivataan myös metsän menettelytapoihin. Ei se riitä, että se iso moto käy tekemässä harvennuksen tai avohakkuun ja se on sitten kuusen istutus. Sekään ei riitä, että se iso moto hoitaa sen hakkuun teollisuuden toimialana. Puukaupaa tehdään myös metsänomistajan toimialana. Puukauppa tuo vaihtelua, lisää vaihtoehtoja kaluston käytölle ja niin myös metsänhoidon osalta. Ei ole pakko hyväksyä yhden tavan puukauppaa tai yhden tavan metsänhoitoa. Kovin kapea-alaista se on ja vielä pelotellaan sopimattomista vaihtoehdoista. Mikä sopimaton se metsänomistajan vaihtoehto on? Onko se teollisuuden toimiala jollain tavalla turvassa näiltä kielteisiltä vaikutuksilta? Tamppaamiselta puukaupalta jne.

    jees h-valta

    Voi ja voi. Ei vain voi Joo ei voi mitään. Sama kierto päällä. Hiukan yritetään ensin venkoilla sanahelinällä mutta perimmäinen ”propakanda” paistaa jo kilometrin päähän. Sekokaupat Jovain Ouy,Ab,kautta puulaaket. Perusta ja ala tehdä sitä puukauppaa, hankintapystytoimituskuittikauppaa.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 1,022)