Mikä on liian iso ja mikä liian pieni kone? Minusta nämä ”tavalliset yleiskoneet” ovat aivan kelpo koneita harvennuksille ja niilläkin tehdään hyvää ja jopa erinomaista jälkeä kun: Puikoissa on ammattitaitoinen kuski, ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niin maaston kantavuuden, kuin puustonkin suhteen. Turha on koneen kokoa syytellä, jos joku em. tekijöistä sakkaa.

Totta on, että pienenpi kone puikkelehtii ketterämmin, mutta entäs se ajokone, jonka pitäisi ajaa samaa uraa useammankin kerran? Iso kone tuo enemmän puita kerrallaan, mutta kun pienemmällä pitää ajaa useamman kerran, niin riittääkö maaston kantavuus sitten enää? Harvennukselle ottaisin mieluummin vähän isomman hakkuukoneen, koska voimakkaalla nosturilla saadaan saadaan ne ”ongelmapuutkin” nätisti kaatumaan ja kannateltua sinne minne halutaan. Voimaa ja ulottuvuutta on nosturissa harvoin liikaa hankalissa paikoissa.

Harvennustiheyteen on helppo vaikuttaa kirjaamalla asia kauppakirjaan. Omalla kohdalla ensimmäisellä tarkastuskäynnillä on aina kuskin kanssa tarkasteltu harvennustiheyttäkin ja yleensä se on kuski, joka kysyy, että miltä näyttää?

Isolla koneella harvennukset tiloillani tehdään, parasta aikaakin koivikon toistaharvennusta, jossa alla täydellinen kuusentaimikko.

Ison koneen kaatopää n.1,5 tn on jo niin raskas, että pienemmän puun voi siirtää ylispuuhakkusssa pystyssä kaadettavaksi vaikka ajouralle tai sellaiseen rakoon taimikossa, jossa tekee vähiten vahinkoa.

Voisikohan tuota hakkupäätä kehittää niin, että se roikkuisi enemmän esim n. 5m ja että saisi yläreunasta kiinni puuhun, niin voisi siirtää pystyssä suurempiakin puita?

Ajourien vaikutusta jäävän puuston kasvuun ensiharvennuksilla on tutkittu mittauksin ja päädytty siihen, että E-Suomalaisessa kuusikossa jo 4 m ajourat aiheuttaa n. 15 motin kasvutappion seur. harvennukseen (15 v . päästä) mennessä. Oletuksena tutkimuksessa oli, että koko alan tiheys pysyi samana ja urille puitiin suurin osa hakkuutähteistä.  Käytännössä kun uran reunat tulee puitua harvemmiksi kuin keskikohdat, korostuu puuston epätasaisuus ja se lisää kasvutappiota. Reunapuiden kasvu lisääntyy huomattavasti enemmän kuin urien väliin keskiosiin jäävien puiden .     Kuten aiemmin on todettu, niin 2. harvennuksessa ei ole enää normiurilla vaikutusta jäävän puuston kasvuun muuten kuin mahdollisten juuri-ja puustovaurioiden takia.   Kun nykyään urien leveys voi isolla koneella olla 5 – 5,5 m , niin on selvää että kasvutappio eh-kokoisissa metsissä on tuota tutkimuksen aikaista suurempi.

Leimikoiden urasuunnittelu on usein ihan alkutekijöissään tai puuttuu kokonaan koska ei ole aikaa /taitoa niitä suunnitella paremmin.   Hyvissä talvikorjuuolosuhteissa urat on helppo suunnitella toimiviksi, mutta nykyään on entistä enemmän kelirikko-ja kesäkorjuuolosuhteita.

Isot koneet sopii kyllä hyvin esim. ylispuiden poistoon ja sitä parempi mitä ulottuvampia ja isompi kone, jos maasto vain kestää.  Samoin jk:n hakkuissa.  Mutta ensiharvennukset on erikseen ja niissäkin mm. puulaji ja puiden koko vaikuttaa siihen miten paljon kasvutappioita tulee ja mikä olisi sopiva korjuuketju.  Ei pienemmälle koneillekaan tarvitse eikä kannata tehdä niitä liian kapeita uria jotka lisää vaurioita.  Riittävän leveä ura voi olla esim, 3-3,5 m  jollekin harvennusmotoketjulle.

Niinpä, reunapuiden ja siinä 3 m päähän asti uralta kasvu paranee ja tukki% myös mutta väleissä kasvavat kärsii vastaavasti molemmissa.  Reunavaikutus ei riitä korvaamaan kasvutappiota.  Paras saanto ja lopputulos 2. harvennuksessa olisi , jos ei olis tarvinnut tehdä eh:ssa ajouria ollenkaan.       Osin siksi kiertoajan pitusella pätkällä paras tuotto tulisi n. 1200- 1500 kpl/ha (puulajista ja kasvupaikasta riippuen) taimitiheydellä kasvatettuna ja aluksi kapeilla ajourilla.

Kurki: tämäntyyppisiä koneita haet? Näillä pystyy nostamaan isonkin puun haluttuun paikkaan. Koneen massa 50 tn.  IMPEX Hannibal T50 MY 2017 official video – YouTube