› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 18 19 20 … 101 102 103

  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Lähetetty: 7.12.2020, 09:06

    Merkitty: 

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

    Tekijä
    JHH
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 14.12.2020, 17:08

    Leveät urat e-puu- ja eh-kokoisessa puustossa vähentää tulosta seuraavassa harvennuksessa.  Mo:n tulosta, ei siis motomiehen.

    Uusien pikkusampojen korkeus näytti olevan ihan ok. Kuskin nuppi on n. 280 cm korkeudella maasta.  Ei vähän isomman moton kuski ole kovin paljon sitä korkeammalla.  Hyvä kääntyvyys auttaa puiden kannattelussa ja pistourat puidessa  teossa , ei tarvitse olla aina kylki edellä korjattaviin puihin nähden.     Onhan niitä paljon muitakin konemerkkejä joilla myös ihan käyttökelpoisia pienempiä keskikokoisia koneita.   Vimek ja  Jarcrak esim.    Enempi omatoimiseen pienpuunkeruuseen sitten  muita pienkoneita  eri merkkejä, mm. Kinetic ja puuntuottajallakin tais olla oma konemerkki.

    metsä-masa 14.12.2020, 17:55

    Suomessa myytävien uusien kolmen valtamerkin koneiden varustelutaso on urakanantajien toiveesta ja vaatimuksista johtuen hyvä ja nykyaikainen, mutta varjopuolena varustelutaso näkyy jonkin verran myös koneiden hankintahinnassa.

    Keskiraskas motoketju oikein käytettynä ja harvennus/avokouralla varustettuna on sopiva myös nuorille harvennuksille, tärkein ja hyvän työnjäljen aikaansaanti edellyttää, perehtynyttä kuljettajaa.

    Onneksi on vielä kevyempiä vaihtoehtoja, pienistä moto- vaihtoehtoisista keskusteluissa on ollut esillä Sampo HR46x, kone on hieman alle 10000 kg, työkuntoisena. Hankinta taitaa olla hieman yli 200 000 €, ilman veroja. Käyttökustannuksiin vaikuttaa myös pieni polttoaineen kulutus n. 7-8 l / tunti, (työkierrokset 1300-1400).

    Havaintoja ja näkemyksiä Sampo harvesterin työn jäljestä: Varsinaiset ajourat voidaan tehdä selkeimmiksi ja urat suoremmiksi, haamu-uran paikkaa voidaan joustavasti muunnella, koneen kääntökulma 50 astetta ja pituus n. 5 metriä ja palstan harvennusvoimakkuus on tasainen ja koko alueella.

    huski 14.12.2020, 20:09

    Valtamerkit ei edes valmista ns. pienkoneita joten siitä on helppo päätellä millä puuta korjataan suomen pää puunostajille. Pien koneilla puuta korjatessa täytyy takapuolen kestää ”merivettä”. Joten kiinittäisin suurempaa huomiota kuskien ammattitaitoon ,asenteeseen ja koulutukseen.

    jees h-valta 14.12.2020, 20:25

    Minulla on kyllä Sampolla ensiharvennettuja männiköitä joissa kaikki muu meni ok mutta ajourat jäi liian kapeiksi. Niiden levennys ennen lähitelouksen suoritusta oli harmillinen opettelevan kuljettajan kömmi joka tiesi kyllä hiukan liian näkyviä uria sen jälkeiseen metsään.

    Jätkä 14.12.2020, 20:46

    On toki totta, että jos hakkuukone on helvetin leveä, tulee ajorista kerralla vähintään tarpeeksi leveät. Jeessin tapauksessa konekuskin ammattitaidottomuus paljasti juuri sen, että liian kapea ajoura ensiharvennuksen jäljiltä levahtaa jopa jo ajokoneen leveyden takia jopa kolmisen metriä. Siksi ajouran tekijän pitää koko ajan ”nähdä” itsensä ajamassa oikealla kolme metriä leveällä ajokoneella, eli aina kaadetaan ensin uralla olevat puut, jolloin ajouran reunapuut voi jättää juuri oikeisiin paikkoihin.

    Tuohon ”ensin ajouralla olevat puut” -Mopokuskit takertuvat raivokkaasti, mutta paljastavat vain sillä yhteisymmärtämättömyytensä, eli tyhmyytensä.

    Jovain 14.12.2020, 20:55

    Osa tulevista hakkuista on jk hakkuita. Se askarruttaa ja kysymys on luontaisista taimistoista ja nuorista metsistä, joiden ylisinä on tukkimetsää. Korjuu tulisi onnistua ja kasvatettava puusto jäädä vahingoittumattomaksi.

    Metsä ei aina ole tasarakenteista, vaikka pitkän ylimenokauden aikana metsät tasarakenteiseksi on pyritty saamaan. Aina on erilaisia syitä, jotka ohjaavat metsän kasvua erirakenteisuuden suuntaan.

    Ratkaisuja löytyy ”isännänlinjasta” ja puukauppatavasta, mutta myös kalustosta, varsinkin jos kysymys on ostopalvelusta.

    Pakostakin ison kaluston suuntaan menee. Kalustoon, joka pystyy ohjailemaan ja nostamaan isotkin puut vahinkoa tekemättä.

    Eihän sillä ole kannatusta, jos terve ja kehityskelpoinen metsä/taimisto laitetaan aukoksi ja aloitetaan alusta. Korjuu tietenkin sellaisena aikana, jolloin vaurioita ei tule.

     

    jees h-valta 14.12.2020, 21:27

    Kyllä se Jovain isokin kone sen puun alas joutuu laskemaan ja mitoituksen eli sivusiirron puomissa tekemään. Ei sitä aivan kokonaan ilmassa työstetä eikä vain pelkkää valmista tavaraa alas tiputeta. Mitä olen seurannut aluspuusto säilyy parhaiten kun kaadettavat ohjataan päin jäävää puustoa ja vedetään sieltä alas. Edellyttää tottakai jo alipuustolta jonkinkokoista ikää. Mutta jk:hon sopiva menetelmä mielestäni. Kovassa puustossahan se kaadettava ei juurikaan mitään voimaa kaatumiseen saa varsinkaan kun sitä kevitetään kaatopäässä kokoajan.

    purutpois 15.12.2020, 04:10

    Ajouraleveyteen vaikuttaa .myös se minkäverran löytyy kasvatettavan näköisiä puita uran reunapuuksi. nyrkkisääntönä uran leveyteen aluksi se että siitä pitää mahtua kulkemaan ilman vaurioita ja sitten levennetään seuraavaan kasvatettavaan puuhun eli en ainakaan itse jätä mitään alle jäänyttä tai kaksihaaraa tai valmiiks vaurioitunutta sen takia et saataisi sopivan levynen ura mitattua.

     

    Jätkä 15.12.2020, 07:12

    On se vaan joillekin mahdoton käsittää, että kun ajouraa tehdään nuoreen metsään, jossa lähtöpuusto on jopa kaksinkertainen jätettävään verrattuna, ei muka löydy ajouran reunoihin oikeille kohdilla valtapuita oikeaa määrää?

    Kun tehdään mittausenskaan, ja otetaan huonoimpien laskupään omistajille aarin koealoja, niin sen säde on 5,64 m. Kun jätettävä runkolukutavoite on esim 1000 kpl/ha, on koealalle jätettävä runkoluku 10.

    Siis tuolla 11 metrin matkalla uran kumpaankin reunaan pitää jäädä n. kolme runkoa. jos kelvollisia runkoja ei ole niin paljoa, niin MO:n olisi syytä katsella peiliin.

    Reunapuuksi kelpaa lisävaltapuu aivan hyvin, , mutta moni Tollo kaataa sen ensin, jolloin uran takia joudutaan tekemään sille kohtaa seitsemän metriä leveä paana.

    Pöljimmille hakkaajille usein annettu ohje, että poistetaan ensimmäiseksi ”selvät” tapaukset ja sitten mitataan / lasketaan runkoluku ja harvennetaan se kohdalleen.  Metsässä on kuitenkin monenlaisia puita: On päävaltapuut, lisävaltapuut, välipuut ja aluspuut. Jäävä metsä pitäisi saada muodostettua valtapuista , varsinkin männiköissä. Pitäisi tajuta, että viljelymännikössä kaikki puut ovat samanikäisiä, eli matalammat puut on varustettu heikommilla kasvumahdollisuuksilla.

    Reikään / aukkoon voidaan jättää myös huonompilaatuinen runko, jos siitä kehittyy edes kuitupuuta.

    Visakallo 15.12.2020, 07:29

    Metsänomistajan kannattaa aina kysyä itseltään, aiheuttaako hänelle suuremman vahingon motokuski, joka poistaa ajouran laidoilta muutaman puun enemmän, vaiko motokuski, joka jättää ne pystyyn, ja ajokone joutuu kolhimaan tai jopa lanaamaan ne nurin ja tekemään vielä  juuristovaurioitakin. – Eihän tämä kenellekään pitäisi liian vaikea kysymys olla.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 18 19 20 … 101 102 103