Keskustelut Metsänhoito Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 1,022)
  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

  • Tolopainen

    Kohtalaisesti sujui harvennus Vimekillä kuusi kiintoa tunnissa 60l runkoja, koneen leveys vain 205, eli hiukan yli 3m ajourat riittää tuolle koneketjulle. Mutta kone ei tehossa kuitenkaan pärjää pitkäpuomiselle motolle. Niin miksi urakoitsija ostaisi tuollaisen koneen, joka soveltuu vain ensiharvennuksille.

    metsänkasvattaja

    hyvä  tulos   tuo  6  kiintoa  tunnissa  tekee  jo  48  mottia  vuorossa  eihän  niitä  isollakaan  koneela  paljon  nopeammin  tee  ja   onhan  koneiden  hinnoissa  ja   huoltokustannuksissa  huomattava  ero  ja   paljon  riippuu   hakkuumäärä   puustosta  tolopaisen  palsta  varmasti  parhaasta  päästä

    mehtäukko

    Jätkällä on hyvääkin tietoa asioista.Nuo kuukulkijat voidaan kyllä unohtaa: se hinta ja kestävyys. Kuka sellaisen himmelin uskaltaa käytettynä ostaa? Ja kun niin on, se on arvoton romukasa,- kertakäyttökamaa…

    Puuki

    Sampokin toimii ihan hyvin keikkumatta puomin ulottuvuutensa matkalta koska sitäkin on kehitetty vuosikymmenten aikana.  Runko-ohjauksella kääntyy 50 ast. ja puomin kiinnitys on matalalla joten ei tule ongelmia .  Mehtäukon kone ollut varmaan ihan eri sarjaa kuin uudemmat.

    suorittava porras

    Haamu-urat on historiaa ja Sampokin valmistus siirtyi ulkomaisiin käsiin.  Ne ,jotka ovat kyenneet ,ovat vaihtaneet ajoissa isompaan ja pikkukoneet siirtyneet harrastekäyttöön. Saa halvalla ,mutta kannattaa varautua siihen ,että kone on päivän töissä ja neljä remontissa. Hakkuuaikataulut sovittava sen mukaan.

    Jätkälle muistutan ,että itseltäni löytyy kokemusta hevoskorjuusta , maataloustaktoreista metsätöissä ,pienistä telavehkeistä ja lähes  neljän vuoden kokemus ympärivuotisesta työskentelystä nelipyöräisellä 870:llä. Useampi 990 ,1070 ja 1270 on ollut alla ja tunteja niillä kymmeniä tuhansia. Tuo nykyinen kasipyöräinen on kutenkin kokonaisuus huomioonottaen käypäisin kampe. Tässä kohtaa sahapuolen opettajan on turha väittää vastaan.

    Jätkä

    Jos Vimekillä on tehty sata runkoa tunnissa, niin Sampolla olisi tullut varmasti 150 runkoa. Jos kone mahtuu kolmimetrisestä välistä kulkemaan, niin se voi liikkua melko vapaasti harvennuksella, kunhan ei pyri tekemään kauhen mutkaista väylää.

    Kun uraa avtaan, niin aina ei ole ehdotonta valita jääväksi puuksi parempaa runkoa, vaan toiseksi paras on lähes yhtä hyvä, jos valinta tuottaa paremman jäljen.

    Kukaan – vanhempikaan Mopokuski ei pysty todistamaan, että kolhimattomia hakkuujälkiä 11:metrin päässä ei tee kukaan nopeammin kuin kuuden metrin päässä, jos ja kun kuormain on samaa käyttötasoa.

    Iso kone hakkaa järeät puustot, pienempi kone harvennukset, joita löytyy enemmän valtakunnasta kuin avohakkuita. Myös hakkuutaksa on erilainen, joten sattaa olla, että pikkukoneella tehdään aina parempaa tiliä kuin isolla, vaikka kuutioita tuleekin järeässä puustossa enemmän samassa ajassa.

    On hölmöä palvoa sokeasti suuria koneita. Me monetkin voitaisiin alkaa Messuamaan, että kolme vuotta vanhalla metsäkoneella on vain Museoarvo, jos on sitäkään.

    Puuki

    Ei sillä ole juuri vaikutusta kuka omistaja on. Vai meinaako mehtäukko että kattilapellistä tehdään metsäkoneet, jos omistajilla on semmonen tehdas Intiassa ?

    Luulisi suorittavankin olevan mielissään, jos  hankalien pikkupuustoisten leimikkojen korjuuseen tulisi niille sopivampaa kalustoa, kun kovasti on ollut ongelmia juuri niissä isolla koneella rämpiessään.

    arto

    Minkähän takia ne pikkukoneet on hävinyt työmailta. Jos ne olis niin yli vetoja kun täällä väitetään. Nehän olis varmaan yleisiä. Näkyi metsissä paljon. Ja raha tulis kone miehelle ovista ja ikkunoista.

    Tolopainen

    Jos koneet olisi 2m leveitä motomiehet eivät voisi tehdä niitä 5m leveitä ajouria, joita nyt tekevät ja hakkuukerymät puolittuisivat ensiharvennuksilla.

    Puuki

    Onhan niitä käytössä vieläkin.  Firmojen sopimuskoneina ei tietenkään, kun niillä on vaatimukset  koneen koosta .   Ison ja  kalliin koneketjun hankkija on useimmiten naimissa  koneiden kanssa sen jälkeen jonkin yhtiön kanssa.  Metsän kunto harvennusten jälkeen on toisarvonen asia. Sen huomaa jo heikentyneistä harvennusjäljistäkin MK ;n  tarkastuksissa.   Ei joka paikassa mutta pääosin niin.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 1,022)