› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 14 15 16 … 101 102 103

  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Lähetetty: 7.12.2020, 09:06

    Merkitty: 

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

    Tekijä
    JHH
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 13.12.2020, 11:50

    Enskaakin voi olla jo yhdellä mo:lla esim. 20 ha yhteen putkeen puitavaksi. Joillakin vielä paljon enemmän.  Ketjuttamalla leimikot voidaan homman logistiikkaa parantaa ja kustannuksia vähentää tulevaisuuden metsän kasvatuksen kärsimättä.   Ison koneen omistaja tietysti mielellään pui kaikki mahdolliset ja mahdottomat kohteet jotta saa paremmin katetta vaikka metsä ei sopisikaan koneelle tehtäväksi.

    Korjurillakin ajouraväli voi olla 60 m kantavuudeltaan hankalilla kohteilla. Pienten motojen ns. haamu-urat mahdollistaa myös puun metsäajon keskittämisen pääajourille kantavimmille kohdille leimikkoa.  Nämä asiat on entistä tärkeämpiä, kun kunnon talvikelejä ei enää ole kuten ennen eikä vain lyhyen  ajan korjuu riitä kuitenkaan puunkorjuutarpeille.

    Rane 13.12.2020, 12:33

    On varaa parantaa.

    Metsäkeskus tarkasti hakkuiden korjuujälkeä: eniten huomautettavaa liian voimakkaista harvennuksista – Uutiset – Aarre (aarrelehti.fi)

    metsänkasvattaja 13.12.2020, 12:40

    voi  jollekin  koneyrittäjille   jolla  on  isokone  alla  ja joka  on  tarkoitettu  päätehakkuuseen olla  vastenmielinen homma  harventaa  20  ha  huonosti  hoidettua  enskaa  usein   jätetään   tekemättä  ja  kiirehditään parempaan  leimikkoon ja   entinen  jätetään  toisten  huoleksi /harmiksi

    mehtäukko 13.12.2020, 13:08

    Sopimusyrittäjät eivät mahtane pystyä seulomaan ”harmin”takia leimikoita? Usean eri ketjukoon yrityksessä paremminkin.

    ”..huonosti  hoidettua  enskaa  usein   jätetään   tekemättä..” Sellaisia ei ole kenenkään velvollisuus ostaa. Kasvakoon isäntänsä halusta huonona loppuun saakka.

    mehtäukko 13.12.2020, 13:24

    Kun nelipyöräisellä Sampolla hakataan sulan maan aikaan muka kapealla ajo-, tai haamu-urallaan, pyörä painuu ja kohdalla oleva puu kallistuu uraan päin…Kun ulottuvuus on muutama metri, niitä urkotteluja (ja kallisteluja) tulee jatkuvasti. Keskikokoisen teli ja tela eivät sitä tee.

    Perko 13.12.2020, 14:02

    Tekokoneen saa helpommin metsään sopivaksi jo noilla jätkän teeseillä. Ajokone murjoo paikat lopullisesti. Sen omapaino + kuorma alle koneen massa/2 siitä tekee pintapainetta vaikka pitkillä teloilla juuristoon liikaa.
    pitkät telat ei auta kun pyöriä on harvassa, syntyy kankaan kaulitsemisen ilmiö, eli se matto pyöränalla taipuu ja murjoo edelleen alustaa.
    Täällä väitellään yhtiöiden- ja pajojen puolesta, jopa surkutellaan koneyrittäjien tulevaisuudesta. No, Tolopaisella lienee sijoitus Ponsseen eikä pidä hyvänä telat kevenee koneista ja osingot putoaa.
    ( Mo:n, Suomen) ja minun etu on saada nuo liian tiheät taimikot ehjänä jatkamaan kasvua ja muutenkin metsän puut siististi pinoon jotta kelpaisivat selluksi.
    Sekin vielä, miten se tulevauuden lahotus ja tuho estetään?

    Jos etsii sitä mistä ongelma on peräisin, niin se, että -48 tohtorien luoma-aukko 2200kpl /ha sallittu metsähoito-ohjeistus. HE kai olettivat, että pokasahamies kirveineen toimii taimikossa ja kuljetus kannetuista kasoista hoidetaan hevosen vetämällä lavettireellä (lev. 160 cm ) propsipinoon. ”Piirongiksi ladottuna” otetaan vastaan ostajalle hyväksytysti kuorittuna mitanjälkeen.
    Ohjeistus ei ole muuttunut neljässä vuodessa! Metsäyhtiöt ja metsäkeskus ei ole muuttanut menetelmää.  Tohtoritkin tiesivät näin jatkuvan maailman tappiin.

    Rane 13.12.2020, 14:28

    ”Sekin vielä, miten se tulevauuden lahotus ja tuho estetään?”

    Estämällä roudattomissa kuusikoissa harsittujen valtavien tukkimäärien kuskaaminen ?

    Puuki 13.12.2020, 14:40

    Ketjut pyörissä on yleensä parempi ve. uravaurioiden välttämiseksi  kuin telat jotka särkee maan pinnan viimestään käännöksissä .   Puiden koosta riippuu sen Sammon mahdollinen keikkuminenkin ; eh-puukokoisilla puilla tuskin keikkuu mitenkään.  Jos koneen puomin pituus on esim. 7 m ja koura painaa 300 kg, niin se aiheuttaa tyhjänä  liki 5 x pienemmän  vääntömomentin  kuin ison koneen 10 m ulottuvuuden puomin päässä 1000 kg painava koura. Jos kouran painoon tulee lisää vaikka 100 kg:n puu , niin     vääntömomentti on vain n. 25 % pitkän puomin  yhdistelmän vastaavasta.   Talvikeleillä ei ole haittaa maan painumisesta mutta useimmiten liian leveistä ajourista on silloinkin haittaa jäävälle puustolle.

    Jk ei auta yhtään vaan pahentaa tilannetta  juurikäävän alueilla , jos korjuuta ei voi tehdä talviolosuhteissa.  Mh:n kannattavuusongelmaan  on yksi osaratkaisu esim. jalostettujen taimien istutustiheyden vähentäminen, jos kasvupaikan olosuhteet sopii siihen.

     

    mehtäukko 13.12.2020, 15:51

    Puuki.On tullut joskus istahdettua Sampon koppiin (se ei ole hytti). Kun siirrit nosturin suoraan sivulle, suoralla puomilla nousi töppönen ilmaan. Siihen kun keinotellaan puu leukoihin,…Ja metsässähän ei ole kallistuksia saati rinteitä?! Kokeilla voi tuota myös myötämäessä. 🙂

    Perko 13.12.2020, 16:16

    Rane tarkoitatko,  se tuli lähtö  hevosen hankintaan ja reen tekoon.   Lähetähän Puuki kuvia  jk:n savotaltasi kun on selvitetty.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 14 15 16 … 101 102 103