› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 99 100 101 102 103

  • Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

    Lähetetty: 7.12.2020, 09:06

    Merkitty: 

    Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

    Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

    Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

     

     

    Tekijä
    JHH
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 8.4.2021, 20:33

    Tehtiin MH:lle taimikonhoitoa hieman isommasti, eli kyse oli sadoista hehtaareista.

    Tarkistimme ehdot / vaatimukset. Runkoluku 2000 kpl/ha. Toleranssi 0 !

    Tarkastuksessa yli 50 senttiä korkeat ja yli 5 mm paksut luetaan jo rungoiksi.

    Ojat olivat kuin Jeessillä, mutta ei siinä pikku-Tilhiä kaivannut.

    Tuli tarkastus, jossa koealoin mitattiin kaikki paikat. Ei huomautuksia!

    Työ onnistuu, kun sen hallitsee.

    A.Jalkanen 9.4.2021, 11:12

    Emeritusprifessori Matti Kärkkäisellä on aiheeseen liittyvä kolumni uudessa Metsälehdessä. Jos männyn kasvattaa liian harvana, se panostaa enemmän oksiin ja vanhempana jopa käpytuotantoon. Myöskään kasvu ei välttämättä nopeudu puun latvassa aivan samaa tahtia kuin rinnankorkeudelta mitatuista lustoista voisi päätellä, koska harvennettu metsä panostaa juuriston vahvistamiseen.

    Tähän tarvittaisiin nyt lukuja kehiin: onko Tapion metsänhoitosuositusten runkolukusuositus männyn taimikonhoitoon ja ensiharvennukseen oikein eri kasvupaikoille? Lumituholle alttiilla alueilla jätettäisiin vähemmän ja vastaavasti rehevän pään kasvupaikoilla enemmän. Hirviä en tässä yhteydessä huomioisi, vaan se ongelma pitää hoitua pois päiväjärjestyksestä muulla tavoin kuin metsänhoitoa säätämällä. Metsänhoidon päätökset pitää pystyä tekemään hirvikannan häiritsemättä.

    Puuki 10.4.2021, 12:06

    Mikä on sitten liian harva asento taimikossa ?  Norm. tiheyksillä ei ole havaittu kasvun taantumista havupuilla.   1200 kpl/ja kuusella, männyllä taisi olla 1300 kpl/ha   lakirajat. Sillä tiheydellä ei tullene vielä pituuskasvuun haittoja. Jossain kasvututkimuksessa on maininta että tod. näköisesti yksittäiset taimetkin jo melko pieninä kasvavat tilavuutta paremmin vähän tavallista suositusten tiheyttä harvemmassa.  Raja tulee vastaa varsinkin männyllä oksien liiassa kasvussa,  jos taimia on liian harvassa.  Karsiutumisen  hoitaa myös luont. taimet viljeltyjen seassa, jos ovat sopivan kokoisia suhteessa viljeltyihin taimiin.

    Paremmin kasvavilla paikoilla on erilaiset suositukset harvennusvoimakkuuksissa kuin karummilla.  Ainakin tuulisilla ja hirvituhoile alttiilla paikoilla on suositus jättää vähän tavallista enemmän taimia th:n jälkeen pystyyn.

    A.Jalkanen 10.4.2021, 12:38

    Pituuskasvu ei liene ongelma, mutta pitää taimikossa sen verran puita olla, että kasvupaikan tuottokyky tulee käyttöön. M. Kärkkäinen sanoi kolumnissaan, että mänty intoutuu tekemään käpyjä liian harvassa kasvaessaan. Toinen ongelma on oksikkuuslaatu, eli männyn tiheyden on oltava riittävä koko ajan jotta tukkiosuus karsiutuu. Onko sitten esimerkiksi männyn tiheys 3000 runkoa, joka olisi oksien kannalta hyvä, toisaalta liikaa ensiharvennukseen tultaessa ottaen huomioon korjuun taloudellisuuden?

    Olen katsellut täällä Espoossa Tillinmäen päiväkodin viereiseen puistoon istutettuja koivuja. Ne ovat karsiutuneet vaikka on istutettu tosi harvaan. Ehkä puisto-osasto käy niitä karsimassa tai sitten koivu on jo jalostettu sellaiseksi että kyllä karsiutuu!

    Puuki 10.4.2021, 13:15

    Tuottokyvyn pitäisi suunnilleen tulla käyttöön. Mutta vähän eri asia on , miten arvokasvu olisi mahdollisimman hyvä ja nopeaa kuitenkin niin, että tukin oksan paksuudet ei ylitä käyttörajaa.  Kasvupaikasta ja puulajista ym. riippuen max-oksaraja tulee erilaisilla tiheyksillä vastaan. Tukin laadusta ei juuri koskaan makseta lisää joten mo:n kannattaa yleensä kasvattaa mahdollisimman nopeasti ja paljon sahalle kelpaavaa tukkia eikä ohutoksaista laatutukkia ilman  korvausta koska sen kasvatus vaatii aikaa paljon enemmän.

    Tavallisiin kasvatustiheyssuosituksiin on vaikuttanut mm. istutuksen hinta, riittävän karsiutumisen aikaansaanti ja harvennuksilla kompromissi poistuman koon (korjuukulut) , hakkuutulon ja jäävän puuston latvuston kunnon välillä.    Kuitupuun kasvatuksella istuttamalla saa odotella tuloja takasin  n. 2.harvennukseen asti .  Jos istutustaimista saadaan ~ melkein kaikista tukkia ja vähintään pikkutukkia, kannattavuus paranee melko paljon.

    Jätkä 10.4.2021, 14:01

    Nykyarvostuksella nimenomaa männyt pitäisi kasvattaa vain kahden tukin puiksi, jotka kuitenkin kasvavat täydellä volyymilla sen, minkä maa pystyy antamaan.

    Oksien paksuuteen vaikuttaa ehkä herkimmin maan viljavuus. Eli metsätyyppi olisi hyvä tietää ja sen mukaan katsoa harvennusmallit, siellä se totuus on, eikä Harjavallan hourulan suljetulla osastolla.

    Jos vielä tyvipölkky kasvatetaan oksattomaksi ja latvapölkky terveoksaiseksi – ja tukkipuuta tulee sitä vauhtia kuin sopii odottaakin, niin ”Kuka kaipaisi kuivaoksaista välitukkia?”

    jees h-valta 10.4.2021, 18:56

    3000 runkoa/ha on hyvin onnistunut ja männyn laatu selvästi paras tukiksi kasvatusta ajatellen. Houruileva ope taitaa tosiaan olla aika vähän itse kasvattanut metsää eli kokemus puuttuu. Koulun metsiä ei varmasti sillä kontrolloida mikä on taimesta metsäksi tapahtuva kokonaiskehitys. Kun siellä opetetaan joku ala Tapion taskudokkaria lunttaamalla ei siitä tietenkään kinaa tule kenenkään kanssa onko määrä hyvä vai huono. Ei ole vertailupohjaa. Nuo ovat selvästi mielikuvatuotoksia mitä viimekommenteissaan on koittanut keksiä. Muistan toki aikaa kun kahden tukin metsä ei vielä ollut minkään sortin metsää mutta nyt se onkin ihanteellinen. Minulla tuo kyllä on jo kauan ollut oikea metsän mitta mutta aina jotain rutinaa pitää näköjään yrittää keksiä.

    mehtäukko 10.4.2021, 19:16

    Turkkina on Jeessin männiköt, mutta eihän se ole toisiltakaan pois.

    Siinä on vaan se tosi-asia käytännön puun kasvatuksessa, että noin suuri tiheys pakottaa ennenaikaiseen eh:n latvuston liiallisen supistumisen takia (n.60% elävää oksistoa). Siinä keskijäreys on auttamatta pientä. Ja siitä kun laistat, tuuli- ja lumituhot kertautuvat  ruikulametsässä ja kierto-aika jatkuu neulasmassan pienuudesta…

    jees h-valta 10.4.2021, 19:26

    Mänty toipuu pienestä havun puutteesta yllättävän nopeasti. Ihan omissa tarkoituksella seurattua ja todennettua. Jopa henkitoreissaan muutamalla vihreällä oksan nirkolla oleva kun pääsee valoon niin viidessä kasvukaudessa ei enää huomannut eroa eli puolet männystä oli silloin jo vihreää latvusmassan aluetta. Minulla ei koskaan ensiharvennusta tehdä liian pienenä. Kyllä ostajafirma sen kontrolloi mitä he haluavat tahi eivät. Juuristo ei vielä ensiharvennusmetsässä ole liian ahtaalla. Se kerkiää siitä eteenpäin vielä levittää ja mitään tuhoalttiutta ei ole esiintynyt.

    mehtäukko 10.4.2021, 19:35

    No joo. Reunassa valon puolella henkitoreinen köhöttäähän se ”lepotilassa”. Se kun jää jälkeen, se kyllä nuutuu palstalla toisten keskellä alispuuna.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,022)
1 2 3 … 99 100 101 102 103