Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Tämä aihe sisältää 1,022 vastausta, 61 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 7 kuukautta sitten Visakallo toimesta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 1,022)

1 2 3 … 9 10 11 … 101 102 103

Harvennus pikkumotolla suuremman moton sijaan?

Lähetetty: 7.12.2020, 09:06
Merkitty: ensiharvennus Lakirajat

Osa metsänomistajista on ehdottomasti sitä mieltä, että harvennus kannattaa tehdä/teettää pikkumotolla suuremman moton sijaan? Eli perusteluna he pitävät sitä että esimerkiksi UPM:n ja MG:n suuremmat motot tekevät isot ajojäljet metsään ja ajourien välistä jää ottamatta puita (tai jää tiheitä alueita). Eli puita otetaan enemmän ja helpoiten ajourien vierestä eikä kurotella kauempaa. Pitääkö tämä paikkansa?

Ko metsänomistajat perustelevat että pikkumotolla saa puut otettua metsästä tasaisesti ja siten metsään jää tasaisesti/tasavälein puita kasvamaan ja odottomaan päätehakkuuta.

Haluaisin kuulla mielipiteitänne ko asiasta (puolesta tai vastaan). Kiitos jo etukäteen…

Tekijä
JHH

Teema Metsänhoito

Metsäkupsa 12.12.2020, 08:31

Läpi vuoden on minunkin metsissä näinä vuosina harvennuksia tehty. Huomasin muutama vuosi sitten, kun lumipeite tuli sulaan maahan, että korjuuvauriot, siis useimiten ajourat paljastuivat lumien sulettua juuria paljastaneiksi. Useimiten syy oli se, ettei talvella ollut havutuppoa reinapuun juuristoa suojaamassa. Kesähakkuissa konekuski näkee maanpinnan ja samalla oikean kohdan havumassalle juuriston suojaksi. Hakkuita ei ole pikkumotolla tehty enään 15 vuoteen maillani. Ajokone on se vehje, joka yleensä maastovaurioita tekee, koska ajetaan uraan useita kertoja lasti päällä.

mehtäukko 12.12.2020, 08:38

Väitän, että jos mo ymmärtää korjuun peri-aatteen käytännössä ja osaisi tarvittaessa nauhoittaa maastoon stragesiset kuivemmat maastonkohdat em. Kupsan tapauksissa, onnistumiset kasvaisivat rutkasti! Mo :han tuntee ja tietää palstansa ominaisuudet ja se tieto olisi hyvinkin tärkeä korjuun pohjaksi.

suorittava porras 12.12.2020, 10:05

Paras keino varmistaa korjuun onnistuminen on huolehtia hyvästä näkyvyydestä palstalla. Kokonaisuuden hahmottaminen on kuskille äärimmäisen tärkeää. Vaikeuksia tulee ,jos ei nää edes koneen mittaa ympärilleen.

Metsuri motokuski 12.12.2020, 10:25

Mehtäukko kirjoittaa asiaa.

Tolopainen 12.12.2020, 10:30

Vai pitäis telakoneille nauhottaa kilometrikaupalla ajouria. Urat tulee sinne mistä puita kerätään ja mistä on lyhin ajomatka laanille. Kyllä se on todettu että 100m on jo liian pitkä matka siirtää laanin paikkaa. Urakoitsijat tekee kuten tekee, kun puukauppa on tehty ja hakkuuoikeus luovutettu. Korjuuajankohdasta kyllä voi neuvotella ja siihen pystyy vaikuttamaan.

Metsuri motokuski 12.12.2020, 10:34

Elä kylvä tolopainen taas tuota potaskaa. Urakoitsija korjaa puut juuri niin kuin metsänomistaja sen haluaa. Viikolla olin usean metsänomistajan kanssa keskusteluissa joissa yhdessä päätettiin miten puut korjataan ja mihinkä ajetaan. Tuli myös hakkuurajoituksista luontokohteiden vuoksi ja kaikki sovittiin yhteisymmärryksessä.

Tolopainen 12.12.2020, 10:40

Tuo se on täyttä potaskaa, joskus käynyt niinkin että en ole edes huomannut urakoitsijan lähettämää tekstiviestiä hakkuun alkamisesta. Urakoitsija tekee hakkuun, vaikka ei saa mitään viestiä mo:lta.

Puuki 12.12.2020, 11:35

Joskus ennen korjuu-tj teki ajourasuunnittelun . Nykyään sen tekee motokuski, jos tekee. Se homma kuuluu hakkuuoikeuden omistajalle (sisältyy/pitäisi sisältyä mo:lle pystykaupoissa saatavana ”etuna” edullisesta puun kantohinnasta) . Mo voi jossain tapauksessa tietysti kertoa miten kannattaa ajourat vetää leimikolle ja muita ehdotuksia /vaatimuksia (kauppasopimukseen kirjattuja tms.) mutta miten se olisi yleisemmin mahdollista ? Se olisi tietysti opitimitilanne, kun ajourat nauhotettu valmiiksi oikeisiin paikkoihin valmiiksi.

metsä-masa 12.12.2020, 11:48

Yhteistyö on tärkeää ostajan, motoyrittäjän / kuljettajan ja maanomistajan kesken, jotta leimikolle saadaan oikea-aikainen ja siisti työnjälki. Jos ketjussa joku lenkki pettää, silloin metsäukon mainitsema satujen kehittely alkaa, joskus aivan olemattomista ja toisarvoisista asioista.

Ei pääsääntöisesti koneyrittäjät lähde epäonnistumaan yksityisen maanomistajan metsään, vaan syynä voi olla ostajan tietyn tavaralajin puuntarve, tai huono tuntemus ostettuihin leimikoihin, mutta näistä onkin vastuussa sitten puunostaja. Harvinaisempi tapaus voisi olla, että yrittäjä valitsee riskillä hakattavan leimikon, kun muuten edessä olisi seisokki.

Ps. Kysymys ei liity myyjän pystykauppaan ! Onko tullut ajatelleeksi mikä on yrittäjän työkustannus / tuottovaatimus ensiharvennuksilla, jos kone on ns. pieni tai keskiraskas moto, tai ajokone ? ….. mielenkiintoinen !

Tolopainen 12.12.2020, 11:53

Vanhassa Karpon ohjelmassa oli juttua, että oli hakattu omistajan tietämättä koko metsäpalsta. Kun olisi pitänyt hakata viereinen. Karpo siinä oli Metsäkeskuksen kimpussa. En ole tuota kokonaan katsonut, mistä oli kyse. Lapissa ilmeisesti joskus tapahtunut.