Jos Timppa yrität arvata, millä tavalla puu kasvaa parhaiten, miten se liittyy metsätalouteen? Kai muokkaat, lannoitat ja istutat kuivan kankaan männikköä, kun se kasvaa paremmin kuin kylvömännikkö? Minun päässälaskutaitoni ei riitä siihen, että osaisin laskea 3% korkokannalla parhaimman uudistusmanetelmän.

Eikö se ole metsätalouden ydin, että osaa valita oikean uudistusmenetelmän.

En muokkaa, lannoita ja istuta kuivan kankaan männikköä, koska epäilen, että hirvet söisivät sen.  Mielelläni kyllä joskus tekisin meidän kivikoihin, koska se mielestäni varmin menetelmä.

Siis uudistushommissa pitää ottaa huomioon paitsi se ensimmäinen operaatio myös se kuinka todennäköistä on, että se onnistuu kerralla.  Siis montako kertaa joutuu paikkaamaan, jotta saisi jotain kasvamaan.

Valitsemalla halvan menetelmän, niin saattaa saada kyllä korkean sidotun pääoman tuoton, mutta vähän euroja.  Tämähän on todettu näissä meidän keskusteluissa lukemattomia kertoja.

Timppa: Sitä en ymmärrä, että kuinka joku kuusikko uudistetaan tai kasvatetaan sekametsä ilman normaaleja uudistusmenetelmiä.  Jos Reima tuon tietää, niin sille kannattaa hankkia patentti ja alkaa myydä lisenssejä.  Ei tarvitse tuhrata metsissä.  Mieluusti maksettaisiin ettei tarvitsisi temppuilla kaiken maailman kivikoissa.”

Avohakkuun jäljiltä olen viime aikoina arviolta yli 50 % tapauksissa hyödyntänyt olemassa olevaa alikasvosta ja luontaista uudistamista. Jäljelle jäävästä vajaasta 50 %:sta iso osa on kevyt muokkaus + kylvö -yhdistelmällä aikaan saatu taimikko. Näistä on syntynyt sekä puhtaita kuusikoita, männiköitä, koivikoita että ennen kaikkea sekametsää.

Erottaudun kyllä muutenkin palstalaisista, koska minun maille tuntuu taimia tulevan ihan itsestään ja yhteiselo on onnistunut hirvien ja peurojen kanssa.

Per päästä koskaan kotitilansa lähi metsiin harvesteri,sahani vain soikoon siellä.

Muitten mailla eri asia, harvesteri sahatkoon niillä.

Harsin mitä Harsin.

Mitähän tekemistä tonttipuilla tai rakennuspuilla on peitteisen metsänhoidon torjunnassa?

Siinä Timppa on iso ero hyväksyä jatkoon olemassa oleva taimikko tai nuori metsä, kuin jäädä vartomaan tuleeko niitä taimia, vaikka kuin on hakattu alarajoille tai sen alle.

Itse asiassa jaksottainen menetelmä torjuu luontaisen metsänhoidon. Alusta raivataan puhtaaksi ryönästä ja myös taimista. Eihän sinne ole jäämässä luontaisen vaihtoehdon elementtejä. Onhan se sitten aika hölmöä alarajoilla alkaa vartomaan tuleeko sinne niitä taimia vai eikö tule.  Olosuhteet ovat muuttuneet ja monessa kohtaa voidaan sanoa. Sen aika oli ja meni ja varmin tapa saada metsä aikaiseksi on viljely.

Metsälaki antaa mahdollisuuden tällaiseen toimintaan, sitä käytetään myös hyväksi metsätilakaupassa. Ja niin hyvä menetelmä kuin jaksottainen metsähoito onkin, voihan se olla myös oiva keino peitteisen metsänhoidon torjunnassa.