› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12

  • Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

    Lähetetty: 31.8.2020, 14:13

    Aloitetaanpa uusi ketju. RR: ” Siitä tietysti näkemykset poikkeavat,mitä puita harvennuksissa poistetaan,koska ja kuinka paljon.Jälleen kerran tullaan koron merkitykseen”.

    Laatuharvennusta. Alis-, ja ylissusipuut ,haaroittuneet,mutkaiset yms. sekä mahd.mukaan kasvupaikalle soveltumattomat. Tiheys yl. ohjeen mukaan : sen verran harvuutta että puut voivat lihoa tai tiheyttä,että maa pystyy puiden määrässä antamaan täyden kasvupotentiaalin. Tuuli-ja lumituhoja ennakoiden sekä korjuu-ajankohta harkiten kelit huomioiden.

    Koivikoissa tutkimus antaa n.kolme vuotta pelivaraa korjuun oikeaan ajoitukseen kasvun huminoissa, männyllä myös samaan suuntaan.Kuusikoilla paljon enempi. Koron merkitys konkretisoituu vain maastossa se aikanaan toteamalla ja tekemällä päätöksiä. Oli se haavekorko 2 tai 12, mutta se on sitten jotain muuta kun kasvun taantuminen on meneillään.

    Kantohinta ei ratkaise kaikkea.Kohtuullisuus riittää.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 4.9.2020, 11:51

    Ei millään pahalla AJ, mutta uskottavuus on vähän koetuksella, jos täällä ammattilaisena kirjoitat metsätalouden menetelmien kannattavuudesta, mutta perintövero on jo niin suuri investointi, että osa metsistä on myytävä.

    Puuki 4.9.2020, 12:50

    Kirjoitin löysästi, mutta ymmärtänette, mitä ajoin takaa

    Joo, minä luin löysästi. Asiayhteydestähän se tarkotus selvisi.

    Timppa 4.9.2020, 13:15

    Reima mistä on kyse?Anneli tuolla edellä puhuin puun myyntitulosta ja sinä puhut metsien myynnistä.  Vai etkä todellakaan tiedä, että kyseessä kaksi eri asiaa.

    Sitä paitsi tilanne on sellainen, että 2. veroluokassa vero on jo niin suuri, että harvalla on käteistä tarpeeksi veron maksuun, jos sattuu perimään suuremman metsätilan.

    Meni nyt viimeinenkin usko Reiman ymmärrykseen.

    mehtäukko 4.9.2020, 13:53

    Olipa ne teoreettiset laskelmat vaikka kuinka olemassa, ne eivät pidä yhtään paikkaansa jos oletetut luulojen varassa asetetetut lähtöluvut muuttuvat. Ja mikseivät muuttuisi? Mitä pitemmälle (60v!!) niillä kurkotellaan, sen suuremmin ne ovat päin prinkkalaa.

    Mehtäukon yrittämisessä luonnon aiheuttamat heilunnat kuuluvat väkisellä taudin kuvaan. Teen omalta osalta hommat niin järkevästi kuin on tarpeen ja mahdollista. Loppu onkin olemisen vapautta, jota en taatusti kahlitse jonkun rätingin vangiksi.

    A.Jalkanen 4.9.2020, 14:14

    Menee otsikosta sivuun, mutta epäonnistunut metsälahjavähennyshän luotiin juuri korjaamaan tuota epäkohtaa, jossa metsävähennys suosii metsän ostajia verrattuna niiden perijöihin tai lahjoitusten saajiin. Omassa tapauksessani tosiaan päädyin myymään perintötilan, ja yksi kannuste siihen oli juuri ankara verotus. Olisin siis maksanut ensin puustopääomasta x euroa perintöveroa ja sen lisäksi kaikista tulevista puukaupoista pääomatuloverot (miinus vähennykset). Tilan myynnin jälkeen maksoin lopulta enemmän, eli y euroa perintöveroa, mutta pitkässä juoksussa kuitenkin vähemmän.

    Gla 4.9.2020, 14:37

    Timppa: ”Kyllä Reima jaksaa jauhaa tuosta NNA:sta, mikä on metsistä kyseen  ollen täyttä puppua.  Niin  paljon on tuntemattomia tekijöitä.”

    Millä perusteella itse teet ratkaisusi, tikkaa heittämälläkö?

    Gla 4.9.2020, 14:42

    Jatkuvasta tai kaksijaksoisesta rivikasvatuksesta yksi peruasia, jota ei metsäekonomian kirjassa kerrota. Jos kuusiaidasta viiden metrin päähän yrittää taimikkoa perustaa, saa kalliin oppitunnin jatkuvan kasvatuksen ominaisuuksista. Reunametsävaikutus on edelleen olemassa, vaikka puita olisikin vain yksi rivi. Olen laittanut täydennystaimia 4-5 metristen kuusten viereen ja jo viiden vuoden kuluttua on nähtävissä, miten taimet jää alle ja kasvu hiipuu tai oikeastaan ei koskaan kunnolla päässyt vauhtiin.

    Timppa 4.9.2020, 14:52

    Millä perusteella itse teet ratkaisusi, tikkaa heittämälläkö?

    Eihän se tikka pitäisi, jos alkaisin sitä heitellä.

    Yksinkertaista.  Yrittää arvata mikä puu ja millä konstilla jossain paikassa parhaiten kasvaa ja sitten alkaa sitä yrittämään.

    Millä itse?

    Ja harvennuksista.  Silloin kun ne näyttävät tarpeellisilta.

    Millä itse?

    Pyritään, että metsässä olisi tasaisesti kaikkia ikäluokkia järkevän kiertoajan puitteissa.

    Millä itse?

    Puuki 4.9.2020, 15:07

    Jatkuvasta tai kaksijaksoisesta rivikasvatuksesta yksi peruasia, jota ei metsäekonomian kirjassa kerrota. Jos kuusiaidasta viiden metrin päähän yrittää taimikkoa perustaa, saa kalliin oppitunnin jatkuvan kasvatuksen ominaisuuksista. Reunametsävaikutus on edelleen olemassa, vaikka puita olisikin vain yksi rivi.

    Varmasti yksikin rivi vähentää taimien kasvua.  Ennen oli nyrkkisääntönä, että alle 3m päähän vanhemmaista puista ei kannata täydennystaimia laittaa eikä yli 3 m pidempien puiden väliin.  2-jaksonen sopii kuusen ja koivun kasvatukseen paremmin kuin saman puulajin. Eihän kuusikon alle tahdo tulla taimia eikä ne kasva riittävän hyvin jos jotain tuleekin.     Rivien korjuu voisi tuoda etua norm.harvennusta parempana kantohintana mutta välien uudistaminen johtaisi tod.näk. taimien kasvun taantumiseen.

    Gla 4.9.2020, 15:37

    Jep. Koivikon alle puiden järjestyksen pohtimisessa voisi olla ideaa. Toisaalta kun koivun alle pitäisi saada luontainen kuusikko, taimet ei kuitenkaan osaa oikein sijoittua. Yleensä tahtovat kasvaa lähelle koivun runkoa, jolloin raivauksen jälkeen runkoluku jää vaatimattomaksi.

    Jos vain kuusta aikoo kasvattaa, en keksi yhtään syytä jatkuvaan tai kaksijaksoiseen malliin. Tasarakenteinen kasvaa paremmin, joten alemman jakson kasvatuksessa hukataan kaikki ne asiat, jotka metsätaloudessa tarvitaan. Erikoista, että tästä itsestäänselvyydestä syntyy keskustelua metsätaloudesta puhuttaessa.

    Jos Timppa yrität arvata, millä tavalla puu kasvaa parhaiten, miten se liittyy metsätalouteen? Kai muokkaat, lannoitat ja istutat kuivan kankaan männikköä, kun se kasvaa paremmin kuin kylvömännikkö? Minun päässälaskutaitoni ei riitä siihen, että osaisin laskea 3% korkokannalla parhaimman uudistusmanetelmän.

    Harvennukset minäkin päätän metsää katsomalla. Päätös kasvatusketjusta on tehty jo aikaisemmin. Silloin en enää mieti harvennuksia korkopohjalta, tavoite on päätehakkuun maksimoinnissa siitä lähtökohdasta, mikä sillä hetkellä on käsissä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 7 8 9 10 11 12