Timppa, olet kertonut kattavasi viljelyn ja hoidon kustannukset avohakkuusta saatavalla paremmalla tuotolla ja puunhinnalla, verrattuna jatkuvasta kasvatuksesta saatavaan tuottoon ja puunhintaan. Pidän sitä kyseenalaisena vaihtoehtona, sillä eihän sinulla kertomasi mukaan ole jatkuvan kasvatuksen metsiä, johon verrata?

Viimeinen havainto oli kohde vuodelta 2018, jossa aukkohakkuuseen liittyi ranta-alueen ja yhden tontin poimintahakkuuta, jossa poistettiin järeitä mäntyjä.  Silloin saatiin kaksi ostotarjousta, joista toinen (konserni) tarjosi noista puista harvennushakkuun hinnan.  Ihmettelin asiaa ja ostaja sanoi, että tämä on heillä firman käytäntö.  Toki hävisi kisan , mutta vaikuttaa luonnollisestikin markkinaan, kun suuri ostaja tekee niin.   Eilen tapasin saman konsernin edustajan.  Kertoi, että edelleen poimintahakkuut hinnoitellaan harvennushakkuun hinnalla.

Asioita pitää tarkastaa päätöstä tehdessä vain ja ainoastaan siltä kantilta mitä päätös vaikuttaa tulevaisuuteen.  Kun minulla on avohakkuun ja taimikon hankkimisen jälkeen enemmän rahaa kuin olisi, jos möisin samat puut poimintahakkuina, niin eiköhän asia ole harvinaisen selvä.  Jaksollisessa kasvu on ylivoimaista ja voi kasvattaa myös sekametsiä.

Timppa (kuten minäkin) ajattelee kestävän metsätalouden kannalta: metsä on laitettava yhtä hyvään kuntoon kuin se oli ennen päätehakkuuta. Sellaiselle henkilölle, jolle kvartaali on neljännesvuosi eikä neljännesvuosisata, voi olla muita houkuttelevampia sijoituskohteita.

Ei jonkun yhden asia perusteella voi mitään kannattavuudesta päätellä. Sellaisiin vetoaminen osoittaa vain keskustelijan ymmärtämättömyyttä.

Nettonykyarvolaskenta ottaa kaiken huomioon, niin hyvin kuin tietoa eri tekijöistä on saatavissa. Ei tarvita pohdintaa kuuluuko uudistamisen kulut päätehakkuuseen vai mihin, laskenta voidaan aloittaa mistä kasvatusvaiheesta tahansa jne. Eikä mikään alan vakavasti otettava taho muuta enää edes väitä.

Se on tietysti kaunis ajatus, että jättää metsät yhtä hyvässä tai paremmassa kunnossa kuin mitä on itse saanut, mutta sillä nyt varsinaisesti ei ole kannattavuuden kanssa mitään tekemistä.  Se on minusta AJ vähän surullista, jos seuraava sukupolvi joutuu aina osan metsistä myymään perintöveron maksamiseksi ja metsävarallisuus pienenee kuin pyy maailmanlopussa.

Kuusen rivikasvatus rajoitetusti jossain erittäin hyvillä kasvupaikoilla voisi olla mielenkiintoinen ajatus. Hoitokin voitaisiin koneellistaa. Voisiko jopa joka toisen rivin jo uudistaa sen poiston yhteydessä ja saada eräänlainen jatkuvapeitteisyys.

Kyllä Reima jaksaa jauhaa tuosta NNA:sta, mikä on metsistä kyseen  ollen täyttä puppua.  Niin  paljon on tuntemattomia tekijöitä.

Tietysti kannattavuuteen vaikuttaa sekä kassavirta että tasearvon muutos.  Jos sijoitat jonnekin muualle kuin metsän uudistamiseen, niin silloin pitää ottaa metsän tasearvon muutos vertailussa huomioon.

Sitä en ymmärrä, että kuinka joku kuusikko uudistetaan tai kasvatetaan sekametsä ilman normaaleja uudistusmenetelmiä.  Jos Reima tuon tietää, niin sille kannattaa hankkia patentti ja alkaa myydä lisenssejä.  Ei tarvitse tuhrata metsissä.  Mieluusti maksettaisiin ettei tarvitsisi temppuilla kaiken maailman kivikoissa.

Päätöstilanne on mielestäni selkeämpi, jos siihen ei sotketa edellisen kierron tuottoja vaan aletaan miettiä puhtaalta pöydältä.

Voi sen ajatella tietysti noinkin. Mutta jos on esim. tilanne se, että päätehakkuussa kantohinta olisi 1000 rahaa avohakkuulla ja väljennys-/ylispuu-/jk-hakkuulla 800 rahaa, niin  silloin ei ehkä kannata ajatella, että se koko päätehakkuutulo (ja 200 rahan ero korjuussa)  kuuluukin edellisen puusukupolven tuloihin joten enpä ota sitä ollenkaan huomioon ennakkosuunnitelmassa.   ”Puhtaalta pöydältä” kannattaa ajatella lähdettävän jos ”pöytä on oikeasti puhdas” eli suunnilleen paljas maa johon alkaa laatia metsänkasvatussuunnitelmaa.  (”Lisämausteena” voi joskus olla esim. vaihtoehtoisen tulolähteen olemassaolo tai sitten ei,  jos sitä ei ole , tai muuten ei ole tarvetta muuttaa korkovaatimusta esim. lainakoron mukaan ). Reunaehtoihin vaikuttaa edelleen myös metsälaki joka on  voimassa vaikka onkin höllennetty aika paljon entistä vapaammaksi.

NNA-laskelmaankin voi tulla systemaattinen virhe, jos kaikkia todellisia kuluja ja tuloja ei oteta huomioon esim. jättämällä huomiotta päätehakkuupuuston myynnissä tuleva tuloero ja optimoimalla vain toista kasvatusketjua, jättämällä osa kuluista (jk:n th-kulut) pois jne.

Lähtötilanne ja sen tulot ja kulut on tietysti vain yksi osatekijä kiertoaikana mutta todellinen tilanne kannattaa ottaa aina huomioon, että ei tule liian isoa virhearviota oletusarvojen epämääräsyyden takia.  Toistan jo aiemmin esiintulleen asian, että NNA:n laskenta diskonttauksineen ja korkoakorolle laskenta on saman asian ”laskemista eri suuntaan” ja lopputulokset on vertailukelpoisia esim. 2 eri kasvatusketjun kannattavuuden suhteen (jos oletusarvot on samat) vaikka lopputuloksien numerolukemat tietysti on  ihan erilaiset.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>

Siitä olen samaa mieltä että lahja- ja perintöverot pitäisi voida poistaa täysimääräisesti puun myyntitulojen veroista – kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.     

Tuo asia on kyllä juuri noin.  Vähintään 2 x verotus hitaasti mo:lle tuloja tuottavasta koko yhteiskuntaa paljon hyödyttävästä hommasta on ihan liikaaaa….

</div>