› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12

  • Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

    Lähetetty: 31.8.2020, 14:13

    Aloitetaanpa uusi ketju. RR: ” Siitä tietysti näkemykset poikkeavat,mitä puita harvennuksissa poistetaan,koska ja kuinka paljon.Jälleen kerran tullaan koron merkitykseen”.

    Laatuharvennusta. Alis-, ja ylissusipuut ,haaroittuneet,mutkaiset yms. sekä mahd.mukaan kasvupaikalle soveltumattomat. Tiheys yl. ohjeen mukaan : sen verran harvuutta että puut voivat lihoa tai tiheyttä,että maa pystyy puiden määrässä antamaan täyden kasvupotentiaalin. Tuuli-ja lumituhoja ennakoiden sekä korjuu-ajankohta harkiten kelit huomioiden.

    Koivikoissa tutkimus antaa n.kolme vuotta pelivaraa korjuun oikeaan ajoitukseen kasvun huminoissa, männyllä myös samaan suuntaan.Kuusikoilla paljon enempi. Koron merkitys konkretisoituu vain maastossa se aikanaan toteamalla ja tekemällä päätöksiä. Oli se haavekorko 2 tai 12, mutta se on sitten jotain muuta kun kasvun taantuminen on meneillään.

    Kantohinta ei ratkaise kaikkea.Kohtuullisuus riittää.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 3.9.2020, 15:15

    Kyllä kylvömännikkökin maistuu yleensä hirville, jos se on hirvien talvilaidunalueella sopivassa kohtaa. Jäljelle jäävistä on helpompi saada kasvatusmetsä kuin istutusmänniköstä samassa kohteessa.       Kuusisekoitus saattaisi ehkä vähentää hirvien halukkuutta lounastaa männikössä . Alikasvoksena kasvaneet männyt ainakin kelpaa hirville paremmin kuin nopeammin kasvaneet.

    Hoitamattoman ja harventamattoman vt-kylvömännikön ka:n tuotto on muuten n. 10-15 % hyvin hoidetun kylvömännikön tuotosta.  Semmostakin on jossain joskus tutkittu.

    Ap:n asiaan :  Yläharvennus esim. männikössä sopii harvennusrajan ylittäneeseen kohteeseen ( ei enää yleensä myöhässä olevaan kohteeseen) jossa 2. harvennuksessa poistetaan pääasiassa vain 2-tukin puita ja allejääneitä tai muuten vioittuneita. Kaikkia päävaltapuita ei poisteta vaan osa jätetään tulev. siemenpuiksi, jos on suunnitelmissa joskus luont. uudistaminen.  PPA:aa ei kuitenkaan kannata laskea harvennuksessa liian alas , eli sopii hyvin hoidettuun metsään. Ja vaikkapa min PPA kauppasopimukseen , jos on pystykaupasta kysymys. Varsinkin vanhemman männikön liika harventaminen laskee kasvua melko paljon.

    Timppa 3.9.2020, 15:36

     Alikasvoksena kasvaneet männyt ainakin kelpaa hirville paremmin kuin nopeammin kasvaneet.

    Tästä on yksi erittäin selvä havainto.  Tien toisella puolen mäntykuvio oli harvennettu tasoon n 180 runko/ha.  Aluskasvusmännyt maistuivat hyvin hirville.

    Toisella puolen tietä kuvio oli uudistettu siemenpuuasennolla ja siemenpuut poistettu.  Männyn taimet saivat olla täysin rauhassa.

    Kylvö on meillä päin hirvien kannalta turvallinen vaihtoehto.  Kylvössä ongelmia tuottavat kuivat keväät ja kivikkoisuus, jotka aiheuttavat ongelmia taimettumiselle.  Istutus olisi varmempi, mutta sitä ei uskalla käyttää hirvien vuoksi.

    Jovain 4.9.2020, 07:31

    On syytä kiinnittää huomiota seikkaan, jolla pyritään osoittamaan jaksottaisen metsän parempi tuotto, jaksottaisesta puusta maksettava parempi hinta tai korjuun alempi hinta jne.

    On erittäin kyseenalaista osoittaa joksottaisen paremmuutta sillä, että jaksottaisen paremmalla tuotolla ja puun hinnalla katetaan tulevan metsän viljelyn ja hoidon kustannukset. Väittämä ei oikein perustu mihinkään, ei ainakaan siihen, että saadaan ikään kuin viljelyn ja hoidon kustannukset ilmaiseksi tai minimaalisella hinnalla.

    Kysymys on enemmänkin propakandasta, katteettomista väittämistä ja siitä väännöstä jota käydään ja perustuu korkeintaan jaksottaisen puuntuottajan ja käyttäjän valtaan, toimia kuvatulla tavalla.

    Tolopainen 4.9.2020, 07:36

    Yllä on katteetonta Jovainin propakandaa.

    jees h-valta 4.9.2020, 07:37

    Jovain sitten yrittää jotain propakandistista täällä. Turha yritys. Paukkusi on kevyiksi havaittu eikä johda todellisiin näyttöihin.

    A.Jalkanen 4.9.2020, 08:18

    Toiset laskevat jaksollisen eli yleensä avohakkuuseen päättyvän mallin paremman päätehakkuun (!) kantorahan edellisen kierron tuottoihin ja toiset laskevat sen seuraavan kierron kuluihin. Olennaista on kuitenkin se, että kantorahatulot ovat sen verran suuremmat ja rahat voi sijoittaa uudistamiseen tai muualle. Normaalissa tilanteessa (ei hirvivaaraa), mitä enemmän sijoittaa uudistamiseen, sitä varmempi lopputulos. Karuilla kasvupaikoilla ja pohjoisessa kannattaa sijoittaa vähemmän koska tuotto-odotus on alhaisempi.

    Jovain 4.9.2020, 08:18

    Timppa, olet kertonut kattavasi viljelyn ja hoidon kustannukset avohakkuusta saatavalla paremmalla tuotolla ja puunhinnalla, verrattuna jatkuvasta kasvatuksesta saatavaan tuottoon ja puunhintaan. Pidän sitä kyseenalaisena vaihtoehtona, sillä eihän sinulla kertomasi mukaan ole jatkuvan kasvatuksen metsiä, johon verrata?

    Puuki 4.9.2020, 08:28

    Toiset laskevat jaksollisen eli yleensä avohakkuuseen päättyvän mallin paremman päätehakkuun (!) kantorahan edellisen kierron tuottoihin ja toiset laskevat sen seuraavan kierron kuluihin.

    Tuohan se on hupaisaa, jos perustellaan kasvatustapojen kannattavuuseroja  tilanteeseen kuulumattomalla teorialaskelmalla.  Vai kuka mo alkaisi laskea päätehakkuuikäsen leimikon kohdalla miten paljon edellisen puusukupolven kasvatukseen on käytetty varoja ja vähentämään niitä nykyisestä saatavissa olevasta kantorahasta ?   Voi niin toki tehdä jossain teoriapähkäilyssä mutta tod. m-tal. tilanteeseen ( korjuutavan ja uudistamisketjun valintaan) sillä ei ole merkitystä. Menneisyyden metsän tulo-ja meno kehityksestä voi silti koettaa ottaa oppia johonkin vaikka olosuhteet ja kaikki hinnat /kustannukset on muuttuneet.

    Lisätulon laskeminen kuluksi ei onnistu tavan matematiikalla, kun verrataan sitä siihen että niitä lisätuloja ei saada.  NNA- ja korkolaskut ei ole mitään rakettitiedettä jota ei voisi oppia , jos on matematiikasta edes kohtuullisesti perillä ja halua oppia.

    Ola_Pallonivel 4.9.2020, 08:36

    Jos esim. aukosta kerättävillä risujen tuotolla maksaa maanmuokkauksen, niin ei kai se ole propagandaa?

    A.Jalkanen 4.9.2020, 09:01

    Kirjoitin löysästi, mutta ymmärtänette, mitä ajoin takaa. Jos verrataan metsänkasvatusmalleja, kyseessä on nimenomaan teoreettinen laskelma. Edellisenkin päätehakattavan puusukupolven kasvattamiseen on uponnut kuluja. Edellisen kierron tulos myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon seuraavaan kiertoon päätetään investoida.

    Päätöstilanne on mielestäni selkeämpi, jos siihen ei sotketa edellisen kierron tuottoja vaan aletaan miettiä puhtaalta pöydältä. Jos mietitään päätöstilannetta ennen päätehakkuuta, tulot ja menot ja niiden ajallinen jaksottuminen hahmottuvat ilman korkolaskelmiakin: tehdäänkö avohakkuu, yläharvennus vai jatkuvan kasvatuksen hakkuu?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12