› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 118)
1 2 3 4 5 6 … 10 11 12

  • Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

    Lähetetty: 31.8.2020, 14:13

    Aloitetaanpa uusi ketju. RR: ” Siitä tietysti näkemykset poikkeavat,mitä puita harvennuksissa poistetaan,koska ja kuinka paljon.Jälleen kerran tullaan koron merkitykseen”.

    Laatuharvennusta. Alis-, ja ylissusipuut ,haaroittuneet,mutkaiset yms. sekä mahd.mukaan kasvupaikalle soveltumattomat. Tiheys yl. ohjeen mukaan : sen verran harvuutta että puut voivat lihoa tai tiheyttä,että maa pystyy puiden määrässä antamaan täyden kasvupotentiaalin. Tuuli-ja lumituhoja ennakoiden sekä korjuu-ajankohta harkiten kelit huomioiden.

    Koivikoissa tutkimus antaa n.kolme vuotta pelivaraa korjuun oikeaan ajoitukseen kasvun huminoissa, männyllä myös samaan suuntaan.Kuusikoilla paljon enempi. Koron merkitys konkretisoituu vain maastossa se aikanaan toteamalla ja tekemällä päätöksiä. Oli se haavekorko 2 tai 12, mutta se on sitten jotain muuta kun kasvun taantuminen on meneillään.

    Kantohinta ei ratkaise kaikkea.Kohtuullisuus riittää.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 3.9.2020, 06:14

    Visakallo on 100% oikeassa taimettumisen suhteen. Toimivia tai ei toimivia tapoja varmistaa talousmetsämielessä luontainen taimettuminen ei ole. Jollain kuviolla taimettuu liiankin hyvin, toisella on pelkkää tyhjää. Samaa vaihtelua on myös kuvion sisällä.

    Jovain on myös oikeassa, edellytykset on olemassa. Se tarkoittaa, ei suinkaan markkinoinnin mukaista tekemättömyyttä, vaan raivausta ja täydennysistutusta. Tältä pohjalta onkin kiinnostava alkaa selvittää kannattavuutta kussakin tapauksessa.

    Tolopainen 3.9.2020, 06:21

    Tietenkin metsät ovat aikoinaan syntyneet ilman istutuksia jääkauden jälkeen, mutta aikaa siihen kuluu. Kyllä se pitkään kestää odottaa, jotta viljapeltokin kylvää itse itsensä, jos jättää sinne muutamia korsia pystyyn syksyllä. Tainnut vähän tuo realismi hämärtyä.

    Jovain 3.9.2020, 07:08

    Minusta Pukkalan määritelmä metsänhoidosta on hyvä määritelmä. Kaikki muu on jatkuvaa kasvatusta paitsi avohakkuu.

    mehtäukko 3.9.2020, 07:12

    Tietysti vilja on yksivuotista jota ei voi oikein samaan verrata…Kaikki radikaalit väärät valinnat metsänhoidossa kuin hoitamattomuudessa lyö takapotkulla. Voi todeta, että tietoa kyllä löytyy moneen tilanteeseen. Onko sitten omaksumista ja taitoa tehdä yhtään mitään? Kasvun ohjailu ja avittelu ovat tärkeitä vaiheita,mutta siinä tyritään kalliisti horrostamalla vuodesta toiseen pilaten mahdollisuudet.

    A.Jalkanen 3.9.2020, 09:57

    Kyllä metsäammattilaiset ovat saaneet koulutusta myös jatkuvapeitteiseen malliin, mutta tietenkin käytännön kokemus vasta näyttää mikä toimii. Katselin MMM sivustolta metsätalouden ilmastotoimia ja siellä on listalla esimerkiksi  jatkuvapeitteisen mallin kehittäminen toimivaksi menetelmäksi turvemailla.

    Puuki 3.9.2020, 11:20

    Toimiva jatkuvapeitteinen malli turvemailla voi olla melko kinkkinen toteutettava suurimmalla osalla niitä kohteita.  Jos harvennetaan alle 100 m³/ha tiheyteen jotta saatasiin taimia syntymään, niin haihdunta ei yleensä riitä poistamaan enää liikakosteutta, ei ainakaan havupuuvaltaisilla kuvioilla.  Kunnostusojitustahan ei voisi enää tehdä joten puiden oma haihdutus on ainut keino pitää pohjaveden pinta riittävän alhaalla .   Toinen ongelma voi olla taimettuminen ilman sopivaa maankäsittelyä. Se onnistuu rahkaturvepeitteisillä mailla mutta muilla turvemailla heikommin, osalla ei olleenkaan ,  ellei ole sitten jo valmiina jatkokasvatukseen riittävä alikasvos eikä taimettuminen ole tarpeen siinä harv.vaiheessa ainakaan.

    A.Jalkanen 3.9.2020, 11:25

    Näinpä. Tutkittavaa riittää! Apuna voinee käyttää kaistale- ja pienaukkohakkuita ja matalaojitusta. Myös puunkorjuu rikkoo maanpintaa ja lehtipuusto auttaa taimettumista turvemaillakin.

    Timppa 3.9.2020, 11:41

    Kyllä joskus kuusikkoonkin syntyy kuusentaimia.  Ainakin Luken Lapinjärven tutkimusmetsään oli syntynyt.  Keski-Suomessa meidän metsään ei sitä vastoin synny.

    Eihän se muuttaisi järjestelmien edullisuutta.  Toki vähän pienentäisi eroa, jos nimittäin haluaa kasvattaa pelkkää kuusikkoa.

    Sehän kannattaa aina muistaa, että aukon puista saadaan niin hyvä hinta, että hintaerolla katetaan kaikki taimikon perustamis- ja hoitokulut.  Sekin kannattaa muistaa, että myös jatkuvan kasvatuksen metsät tarvitsevat sekä perkausta että täydennysistutusta jopa useammin kuin jaksollisen metsät.

    Ratkaiseva on metsänkasvu.  Meillä todellinen kuusikon kasvu sekä sisältäen aikanaan sekä paljasjuuritaimilla istutettja kohteita että myöhemmin paakkutaimilla istutettuja on 40 % parempi kuin Luken tutkimusmetsässä ja usein jopa noin 100 % parempi kuin alkujaan huonosti taimettuneessa omassa metsässä.

    Kun varsin usein pystytään onnistuneesti saamaan syntymään mänty-kuusisekametsä, niin ero kasvaa edelleen, koska sekametsä kasvaa jopa 20 % enemmän kuin yhden puulajin metsät.

    Puuki 3.9.2020, 12:11

    Ku-rako -sekametsäkin tuottaa  paremmin kuin paljas kuusikko. (Ko-osuus 10 %  / 25 % <= paras tulos). Vaikka tutkimuksen teon aikaan ko-tukin hinta oli nykyistä parempi, niin kok hinta on nykyään suhteessa kuk:iin parempi  kuin ennen joten vertailun lopputulos on kelponen vieläkin.  Sekametsän tuottavuus riippuu tietysti kasvupaikastakin,  ja myös sekametsien parempi luonnontuhojen kestävyys ja monimuotoisuus asiat kannattaa ottaa huomioon.

    Timppa 3.9.2020, 14:28

    Näin on havaittu, että ku-rako-sekametsäkin kasvaa selvästi pelkkää kuusikkoa paremmin, mutta hirvien vuoksi ei yleensä onnistu.

    Jostain syystä kylvämällä uudistettu männikkö ei maistu hirville eikä asiaa pahenna vaikka seassa olisi 1000 kuusentainta/ha.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 118)
1 2 3 4 5 6 … 10 11 12