Keskustelut Metsänhoito Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 118)
  • Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

    Aloitetaanpa uusi ketju. RR: ” Siitä tietysti näkemykset poikkeavat,mitä puita harvennuksissa poistetaan,koska ja kuinka paljon.Jälleen kerran tullaan koron merkitykseen”.

    Laatuharvennusta. Alis-, ja ylissusipuut ,haaroittuneet,mutkaiset yms. sekä mahd.mukaan kasvupaikalle soveltumattomat. Tiheys yl. ohjeen mukaan : sen verran harvuutta että puut voivat lihoa tai tiheyttä,että maa pystyy puiden määrässä antamaan täyden kasvupotentiaalin. Tuuli-ja lumituhoja ennakoiden sekä korjuu-ajankohta harkiten kelit huomioiden.

    Koivikoissa tutkimus antaa n.kolme vuotta pelivaraa korjuun oikeaan ajoitukseen kasvun huminoissa, männyllä myös samaan suuntaan.Kuusikoilla paljon enempi. Koron merkitys konkretisoituu vain maastossa se aikanaan toteamalla ja tekemällä päätöksiä. Oli se haavekorko 2 tai 12, mutta se on sitten jotain muuta kun kasvun taantuminen on meneillään.

    Kantohinta ei ratkaise kaikkea.Kohtuullisuus riittää.

  • mehtäukko

    Lähtökohtahan on, että metsätalouteen hankitut palstat ovat olleet tuottoonsa nähden ”oikean” hintaisia. Ylihintaisia ei puilla saa millään kuitattua saati sitten tiennestiä omistajalleen.

    Asetelman ollessa ns. ”terve”, mo tekee sadonkorjuun jälkeen mukisematta kaiken t a r p e e l l i s e n  heti uuden puusukupolven aikaan saamiseksi. Tämä on selvää pässinlihaa, RR.

    Vatulointi korkolaskelmilla tuo joka menetetylle vuodelle takkiin, joka syö tulosta kuin harvennusrästit.

    jees h-valta

    Aivan juuri noin, totta joka sana mehtäukolta.

    Tolopainen

    Kyllä se on hyvä, että on noita laskutaidottomia. Muuten ostaisi kotikoneella osakkeita ja nostaisi jalat pöydälle. Jäis metsäpalstat myyjien käsiin.

    .

    Reima Ranta

    Investointia metsänuudistamiseen on tarkasteltava samoin taloudellisin kriteerein kuin uuden metsän ostamistakin. Jos olisin uudistanut metsäni männylle istuttamalla, metsät olisivat jääneet ostamatta ja olisi syntynyt miljoonaluokan taloudellinen vahinko. Kuten olen muutamaan kertaan sanonut männiköiden uudistaminen on helppoa ja halpaa eikä niihin sovellu sellainen jatkuva kasvatus, mitä ilmeisesti yleisesti jk:lla tarkoitetaan. Luontainen uudistaminen  oikeissa olosuhteissa kyllä, mutta se ilmeisesti ei ole ns. jatkuvaa kasvatusta. Luku sinänsä on liian rehevälle maalle perustetut männiköt, joiden kuusialikasvos on ilman muuta hyödynnettävä.

    Taloudellinen tavoite EI OLE maan tuottokyvyn täysimääräinen hyödyntäminen, eikä se ole mahdollisimman suuren kestävän hakkuumäärän tavoittelu, vaan SE ON nettotuoton nykyarvo.

    Otan Gla paljon mieluummin metsän, jossa on vain hyvänlaatuisia puita, vaikka puusto olisi ryhmittäinen kuin metsän jossa puusto on tasaisesti jakautuneena, mutta osa rungoista  tukiksi kelpaamattomia. Pieni aukkoisuus ensiharvennusvaiheessa on lähes merkityksetöntä. Päätehakkuuvaiheessa tällaista aukkosuutta ei ole enää havaittavissa. Laadun merkitystä ensiharvennusvaiheessa ei voi liikaa korostaa.

    Reima Ranta

    Kun metsän arvo on tulevien tulojen ja tulevien menojen (tästä hetkestä hamaan tulevaisuuteen) nykyarvojen erotus, niin arvo on tietysti täysin riippuvainen laskentakorosta. Kun näin on, niin matala korko on se syy, miksi metsien hinnat ovat korkeita.

    Gla

    RR: ”Otan Gla paljon mieluummin metsän, jossa on vain hyvänlaatuisia puita,”

    Miksi, onko tukkiprosentti sinulle tärkeämpi asia kuin yhteenlaskettu tukin ja kuitupuun määrä?

     

    jees h-valta

    Miten männyn istutus ja metsien ostamatta jääminen liittyvät toisiinsa? Varsinkin kun asia on esitetty niin päin että jos olisin istuttanut (muiden metsäänkö?) niin metsät olisivat jääneet ostamatta ja olisi syntynyt miljoonaluokan taloudellinen vahinko. On se hyvä myös että itserakkautta piisaa että vain R.R:n hyppysissä metsä tuottaa miljoonia. Ei ilmeisesti muiden hallinnoimana.

    mehtäukko

    Tolopainen: ”Kyllä se on hyvä, että on noita laskutaidottomia. Muuten ostaisi kotikoneella osakkeita ja nostaisi jalat pöydälle. Jäis metsäpalstat myyjien käsiin…”

    Tunnen ja tiedän eräänkin pörssihain. Kotikone oli/on keskellä pirttiä. Kahta kuviota vaille ennen viime romahdusta oli metsät siloteltu pörssin persieen.

    On meitä joka junaan,- tottavie.

    jees h-valta

    Ja jokunen jää vielä asemallekkin.. Turha todella pörssikeinottelua on ihailla. Se ei tuota elinkustannusindeksiimme yhtään mitään.

    Reima Ranta

    MITÄ? Eikö Jesse ole saanutkaan vielä miljoonaa. Minä luulin, että monta, kun harva se päivä tehdään puukauppa. Nooh, annetaan olla, ettet pahoita mieltäsi, kun ollaan vähän eri planeetalta. Minähän tarkoitin tietysti jotain mummoja ja lehdethän kirjoittelee toisten metsistä mitä sattuu – jokainenhan sen tietää.

    Juuri edellä Gla kerroin, mitä taloudellisesti tavoitellaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 118)