› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

Esillä 8 vastausta, 111 - 118 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 10 11 12

  • Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

    Lähetetty: 31.8.2020, 14:13

    Aloitetaanpa uusi ketju. RR: ” Siitä tietysti näkemykset poikkeavat,mitä puita harvennuksissa poistetaan,koska ja kuinka paljon.Jälleen kerran tullaan koron merkitykseen”.

    Laatuharvennusta. Alis-, ja ylissusipuut ,haaroittuneet,mutkaiset yms. sekä mahd.mukaan kasvupaikalle soveltumattomat. Tiheys yl. ohjeen mukaan : sen verran harvuutta että puut voivat lihoa tai tiheyttä,että maa pystyy puiden määrässä antamaan täyden kasvupotentiaalin. Tuuli-ja lumituhoja ennakoiden sekä korjuu-ajankohta harkiten kelit huomioiden.

    Koivikoissa tutkimus antaa n.kolme vuotta pelivaraa korjuun oikeaan ajoitukseen kasvun huminoissa, männyllä myös samaan suuntaan.Kuusikoilla paljon enempi. Koron merkitys konkretisoituu vain maastossa se aikanaan toteamalla ja tekemällä päätöksiä. Oli se haavekorko 2 tai 12, mutta se on sitten jotain muuta kun kasvun taantuminen on meneillään.

    Kantohinta ei ratkaise kaikkea.Kohtuullisuus riittää.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 7.9.2020, 15:36

    Ei ainakaan rahallisesti valittamista pihkatappi. Kaikki on pelkkää plussaa tähän mennessä. Mistä tiedät kuinka hyvä lehtipuun arvo on parinkymmenen seuraavan vuoden jälkeen? Näilläkin mennen aivan kelpo kokonaistulos.

    pihkatappi 7.9.2020, 15:57

    Voi olla että rahaa tulee jossaivaiheessa enempi kiertoajan mottien mukaan. Tämänhetkisillä puiden hinnoilla kuitupuun kasvattaminen energiapuu enskalla ei vaan kannata, jos kelpo havutukkia on mahdollista aikaansaada. Jos taimikonhoito menee pieleen ja päädytään energiapuuhakkuuseen, niin siinä se ahaa elämys pitäisi tulla.

    tuohi 12.9.2020, 20:31

    Nyt kannattaa katsella Janne Seppäsen viimeisin video YouTubesta.Siinä saa hyvän käsityksen millainen on peitteinen ensiharvennus.Näkyvyyttä ei ole ja puun koko sellaista,että melkein hävettää.Siitä ei ole helppo urakoitijankaan tehdä tiliä saatikka maanomistajan.Kannattaisi metsänhoito työt suorittaa ajallaan ja huolella niin kaikki osapuolet saisi jotain viivan alle.

    Jätkä 12.9.2020, 20:49

    Jeessi: ”Ei ainakaan rahallisesti valittamista pihkatappi. Kaikki on pelkkää plussaa tähän mennessä. Mistä tiedät kuinka hyvä lehtipuun arvo on parinkymmenen seuraavan vuoden jälkeen? Näilläkin mennen aivan kelpo kokonaistulos.”

    – Tuolle hölmölle riittää, kun tulee plussaa, sillä ei ole väliä, että sen plus-merkin jälkeen lukema on helvetin pieni, verrattuna oikeaan puukauppaan.

    Kaikenlaisia pölvästejä sitä leipä elättääkin !

    Panu 12.9.2020, 21:04

    Mitäs sanoo NNA-laskelmat harvennuksista kun käytetään 6-7,5% (pääomabonuksen kanssa vielä enemmän) laskentakorkoa? Eikös tuo Metsäliiton osuuksien korko ole juuri se vaihtoehtoisen vastaavariskisen sijoituksen korko, jota NNA:ssa pitää käyttää.

    Ammatti Raivooja 12.9.2020, 21:39

    Tälläsen tulevaisuuden diskonttokoron spekuloiminen on varmasti ikuista. Mikä on metsän lainoitusaste hakattuna tai hakkaamattona, puustoisena tai puustottamana? Musta koron lisäksi vivullakin on merkitystä Silloin kun  tehdään oikeita asioita.

    Puuki 13.9.2020, 13:15

    Tuli mieleen koroista vielä semmonenkin kasvatustapa kuin järeän puun intensiivikasvatus.  Isolla laskentakorolla laskettuna puun nopea kasvatus tukkipuuksi on kannattavinta. Männikössä esim. eh-harvennus suht. harvaksi, pari lannotuskertaa 10 vuoden välein ja päätehakkuu  20 vuotta tavallista aikasemmin. Puun laadusta ei voi siinä juuri puhua ellei tehdä pystykarsintaa. Mutta siitähän ei juuri kukaan ostaja vielä maksa laatulisää eli karsia kannattaa , jos oksapaksuus ylittäisi muuten tukeilta vaaditun min.laadun.

    E-puuharvennusmalli taimikonhoidossa merkitsee n. 2-kertaista taimitiheyttä. Se odottelu riittävän ha-kertymän saamiseksi hidastaa tiheän taimikon (keskikoon puun) kasvua n. 10 vuoden kasvun verran kuivahkolla mä-kankaalla norm. tiheydessä kasvavaan verrattuna.  Siksi e-puusta pitäisi saada käypä kantohinta ilman kemeraakin. Osa männyistä riukuuntuu ja jatkokasvatuspuusto pitää tehdä pääosin valtapuista eikä niistä laadukkaammista ohutoksasista alle jääneistä.

    Ammatti Raivooja 13.9.2020, 14:22

    Jos käyttää isoa korkoa niin eikö silloin merkitys korostu mitä pienemmäksi saa alkupään kuluja niin ole tärkeää koska ne kertaantuvat nopeasti. Eli koska ennen ei saanu varhaisperkaukseen tukea mutta nyt saa jolloin alkupään kuluja syntyy vähemmän niin eikös kemeratuen määrä ja merkitys olekin jo yli nelinkertaistunu kun voit laittaa sen säästetyn rahan isolle korolle tuottamaan? Eikö metsänhoitokuluissa olekin tapahtunut valtava alentuminen?

Esillä 8 vastausta, 111 - 118 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 10 11 12