› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 10 11 12

  • Harvennus.Milloin ja kuinka paljon? Ja koron merkitys.

    Lähetetty: 31.8.2020, 14:13

    Aloitetaanpa uusi ketju. RR: ” Siitä tietysti näkemykset poikkeavat,mitä puita harvennuksissa poistetaan,koska ja kuinka paljon.Jälleen kerran tullaan koron merkitykseen”.

    Laatuharvennusta. Alis-, ja ylissusipuut ,haaroittuneet,mutkaiset yms. sekä mahd.mukaan kasvupaikalle soveltumattomat. Tiheys yl. ohjeen mukaan : sen verran harvuutta että puut voivat lihoa tai tiheyttä,että maa pystyy puiden määrässä antamaan täyden kasvupotentiaalin. Tuuli-ja lumituhoja ennakoiden sekä korjuu-ajankohta harkiten kelit huomioiden.

    Koivikoissa tutkimus antaa n.kolme vuotta pelivaraa korjuun oikeaan ajoitukseen kasvun huminoissa, männyllä myös samaan suuntaan.Kuusikoilla paljon enempi. Koron merkitys konkretisoituu vain maastossa se aikanaan toteamalla ja tekemällä päätöksiä. Oli se haavekorko 2 tai 12, mutta se on sitten jotain muuta kun kasvun taantuminen on meneillään.

    Kantohinta ei ratkaise kaikkea.Kohtuullisuus riittää.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Mettämakuri 6.9.2020, 14:24

    Taimikonhoitojen myöhästyminen ei anna kovin ammattimaista kuvaa omistajasta.

    Hienoja puheita osataan kirjoitella, mutta käytännön osaaminen taitaa olla hieman puutteellista.

    Jätkä 6.9.2020, 14:50

    Mulle:”Kaikki kierot, väärät, pienet pois.
    Arvo puut jättäen.”

    Kun Maailmaan on syntynyt sellainen ihmemies, joka tunnistaa kieron puun heti kun sellaisen näkee, niin tuota lahjaa ei pitäisi piilotella, vaan opettaa se jokaiselle, joka puiden kanssa on tekemisissä.

    Kyllä minäkin joistakin puista erotan kieron suorasyisestä, mutta ne on kuorettimia keluja taikka pelkkahirsiä rakennuksen seinässä.

    Voisi sanoa, että ei kannata kieroista puista puhua halaistua sanaa, jos ei tiedä, mitä kiero tarkoittaa.

     

    Per Ä Reikäs 6.9.2020, 14:50

    Maisema vuoksi vain muutama Pihlaja, kuten muutama muukin jättö puu.

    Kaikki muu hakataan rahoiksi.

    Reima Ranta 7.9.2020, 09:12

    Mettämakuri: ”Taimikonhoitojen myöhästyminen ei anna kovin ammattimaista kuvaa omistajasta.

    Hienoja puheita osataan kirjoitella, mutta käytännön osaaminen taitaa olla hieman puutteellista”

    Lähinnä oikea luonnehdinta mettämakuri  voisi olla nautiskelija. Metsin kanssa puuhastelu on koukuttavaa, sen tunteen varmaan useiden keskustelijoiden kanssa jaan. Ei mikään ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito…

    Eikö se ole hyvä, että keskustelijat synnyttävät aktiivista keskustelua, tästä erittäin monitahoisesta aiheesta, josta tarinaa riittää. Pahoittelen, jos jonkun hipiää olen loukannut.

    MJO 7.9.2020, 10:09

    Paljonko on tuotto-%, jos lehtomaisen kankaan (maapohja 400e/ha) viimeisen 20 vuoden taimettuminen on jäänyt miehenkorkuiseen heinään ja muutamaan pajupöheikköön.  Pystyssä vielä n. 150 maannouseman vaivaamaa vanhempaa kuusta.

    Ei mene aina niin kuin Strömsössä

    Puuki 7.9.2020, 11:34

    Pääoman merkitys unohtuu usein jk:n laskelmistakin , kun jäävän puuston pääoman aiheuttamaa kulua ei lasketa mukaan.   Riskilisäkin pitäisi olla vähän suurempi luontaisessa uudistamisessa, jos ei ole siihen kunnon edellytyksiä.

    A.Jalkanen 7.9.2020, 12:14

    Viime vuosina peitteinen metsänkasvatus on ottanut tuulta alleen sekä tutkimuksessa että käytännössä. On jopa hieman liian kovassa nosteessa tällä hetkellä – ajatellaan, että sillä ratkeavat kaikki ongelmat. Se mikä näyttää liian hyvältä, ei yleensä ole totta. Se on selvä että tutkimusta tarvitaan lisää erityisesti turvemailla. Käytännön puolella tulee olemaan pettymyksiä niiden joukossa jotka ottavat menetelmän käyttöön ”etunojassa”.

    Gla 7.9.2020, 12:43

    Mettämakuri: ”Taimikonhoitojen myöhästyminen ei anna kovin ammattimaista kuvaa omistajasta.”

    Kukapa ei tekisi virheitä?  Puuhastelijat ja tekijät erottaa siitä, että tekijät huomaa ja tunnustaa tehneensä virheen. Muut kieltää tehneensä virheen. Joko syy on muualla kuin itsessä tai sitten rästi onkin osa jotain hienoa suunnitelmaa, joka tuli laadittua juuri sillä hetkellä, kun rästi paljastui.

     

    Gla 7.9.2020, 12:59

    AJ: ”Käytännön puolella tulee olemaan pettymyksiä niiden joukossa jotka ottavat menetelmän käyttöön ”etunojassa”.”

    Varmasti näin ja useimmista muista aloista poiketen metsässä virheiden parsiminen saattaa kestää kymmeniä vuosia tai jopa kauemmin, Onhan eri asia valmistaa huonosti toimiva kännykkä, joka uusitaan kuitenkin kolmen vuoden välein. Metsä meillä on saatu kasvuun pitkäjänteisen työn tuloksena, joka nyt näyttää oikeuttavan joitain intressiryhmiä pitämään tilannetta itsestäänselvyytenä ja unohtamaan asioiden taustat.

    Ongelmaa asiasta tuskin niin kauan tulee, kunhan omistajat saavat päättää omaisuutensa hoidosta. Mutta etenkin julkisella puolella on kettutytöt saaneet äänensä kuuluviin ja sormenjälkensä jo mm. Metsähallituksen metsien käsittelyyn. Julkisen puolen omistus on tietysti meidän kaikkien asia, mutta yksityisellä puolella päätösvalta on yksiselitteisempi asia. Painetta tosin sinnekin kohdistuu, kun monella tavalla näyttää olevan halua vesittää tuoreen metsälain henki eli valinnanvapaus. Tavoitteenahan oli, että harsintahakkuiden suosio lain muutoksen jälkeen kasvaisi, mutta omistajat ovat päättäneet jatkaa vanhalla linjalla ja sehän ei muiden metsiä hoitaville tunnu kelpaavan.

     

     

    pihkatappi 7.9.2020, 15:24

    Ensimmäinen harvennus konttailemalla taimikossa pikku tilhin kanssa poltinpuita keräillen. Sitten firman energiapuuhakkuu tiheässä riukuuntuneessa metsässä ja lopuksi lehtikuitu voittoinen avohakkuu. Kiertoaika alle 40 vuotta. Jokainen osavaihe hieman yllättäen, kuitenkin ahaa elämyksenä ilmiselvästi aiemmasta erinomaisesta toiminnasta johtuvana ja näinollen kuin valaistuksen saaneena voi kaikille tätä suurta sanomaa toitottaa ja ylistää.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 10 11 12