Niin onkohan tuohon harventamattoman kasvuun laskettu myös kuolleet puut mukaan. Olen nähnyt jonkun tutkimuksen, jossa sopivalla harvennuksella saatiin isompi m3 kasvu kuin harventamatta. Mutta tosiaan laskutapa saattaa vaikuttaa.

Selvähän on, että harventamaton ajouraton täyspeittävä metsä kasvaa aikansa eniten. Se sitten on eri asia, mitä riukua kasvaa ja milloin luonnonpoistumassa kiihtyy. Harvennus tuo taloudellisen lopputuloksen järeytymisen kautta, tukilla tili on tehty tähän asti. Ajourat ovat pinta-alasta yleensä n.20 %, mutta uskoakseni kasvumenetys puolet vähemmän, veikkaukseni 10%. Hevospelejä ja ajureita ei ole, eikä muutkaan pikkuhärvelit ole taloudellisesti kilpailukyisiä ammattimaisessa puunkorjuussa. Metsänhoitokin on palapeli, jostain on joskus tingittävä, jotta lopputulos olisi kuitenkin hyvä kokonaisuus.

Tuohon Metsäkupsan juttuun lisäten kun ”täyspeittävän” metsän kuitutuottoa kytätään yli kriittisen rajan, mikä onkaan tuuli- ja lumituhojen riskit monta (10) vuotta eteenpäin kun on ”pakko” harventaa? Kauan siksi, ettei kasvun taannuttanut tiheys herätä noin vain puustoa. Laskettaessa näitä, välttämättömillä  eh:n 4-4,5 metrin ajourilla ei olekaan enää merkitystä. 2- harvennuksessa ei ollenkaan.

Nuo varmaan ääripäitä kellä tuollaisia hoidettuja metsiä on. Ei hoidettu koskaan.

Olenkohan minä ymmärtänyt omassa metsätaloudessani jotain väärin, kun olen aina pitänyt tuotettujen mottien hintaa kaikkein tärkeinpänä asiana? Kun melkein samassa ajassa ja kustannuksilla  pystyy kasvattamaan 3-4 kertaa hinnakkaampaa tukkipuuta kuitupuun sijasta, tällainen keskikoulumatematiikalla varustettu äijä on ollut ihan tyytyväinen. Jotenkin olen ollut huovaavinani, että pankinjotajat käyttävät sitä samaa laskuoppia.