› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15

  • harvennukset

    Lähetetty: 15.2.2020, 07:32

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 16.2.2020, 20:04

    Jos on käytössä oikea metsäkone , puu lähtee ihan vaivatta 11 metristä. Valitettavasti palstoja näperrellään jossakin”harvennuskoneilla” , jotka hädin tuskin jaksavat kannatella edes kouraa 8 metrin etäisyydellä. Taitaa Jätkän kokemukset ja näkemykset perustua vanhojen vihreiden työskentelyyn ja koulupoikien harjoitteluun. On myös itseoppineita motokuskeja , joita ei ole koulut pilanneet. 🙂 Yli 30 vuotta on työn jälki kelvannut. Jos joku lähtee palstalta , se on jätkä.

    Puuki 16.2.2020, 20:22

    On opiskeltu joskus matematiikkaakin sen verran , että onnistuu esim. nettonykyarvojen laskenta eri korkotasoilla miten päin vain. Diskonttaamalla nykyarvoon tai sitten toisin päin laskemalla oletettuja lopputuloksia korkoakorolle laskemalla.    Ei tarvi opettaa.    Miten Perko itse lasket esim. jk:n hakkuun jäävän puustopääoman vaikutuksen tulokseen ? Tai korjuukulujen eron päätehakkuupuuston kuutiohintoihin vs jk:n vastaaviin ?     Miten vaikuttaa jk:n tuottoon se, että niissä oletetaan yleensä aina olevan jo valmiina sopiva alikasvusto, jos sitä ei olekaan valmiina ?  Tai miten muuttaa tasaikäisen lopputulosta , kun kokonaiskasvu lisääntyy jalostushyödyn, taimien siirron  ja sopivan maanmuokkauksen avulla esim. 25-30  % luonnonalkuperän kasvuun?

    Jk on sallittua eikä varmaan sinänsä pahoita kenenkään mieltä . Mutta menetelmän epämääräinen mainoistamisen on vähän eri asia.   Itsellänikin on pari jk -kuviota ollut jo muutaman vuoden kasvamassa.  Yhtä hyvin kuin sen tavan hyviä puolia voi tuoda esille tai pitää kertoa niitä ei-niin hyviäkin.

    Olen joskus tehnyt exelillä laskentataulukoitakin (on ollut joku kuva ML:n lukijan kuvissakin) joissa verrataan jk:n metsää ja viljeltyä metsää , niiden kasvua ja tod. näk. tulosta kiertoaikana.  Ne ku-taimikot on jo melko isoja joiden kasvupaikoilla tein vertailuja. Kun normi 1,3 m-ikä on täällä kuusella 9-11 v , ne taimet on samassa iässä kasvaneet  valtapituudeltaan n. 4 metrisiksi.   60-vuodessa varmasti jo päätehakkuukypsiä jonkun tehdä.

    Esim. 1900-luvun alun jk.n metsistä Sveitsissä on tutkimustuloksia ollut saatavilla jo kauan sitten. Ei ne tulokset tosiaankaan sovi oikein Suomen oloihin , kun siellä on vähintään 3 jk:een sopivaa puulajia ja Suomessa vain yksi puolivarjopuu, joka kärsii lisäksi usein tyvilahosta.  Siellä  onnistuneita jk:n kohteita on ollut 40 % aloitetuista.

    Miikkam 16.2.2020, 20:28

    Jk-henkilöt muistaa kyllä laskea taimikon perustamisen ja hoidon kustannukset korkolaskuna koko kiertoajalle. Entäs jos kerrankin laskisitte sitä korkoa myös uudistushakkuu tulolle. Jos toinen mo myy hehtaarin uudistushakkuun saaden siitä esim. 12000€ verojen ja uudistuskulujen jälkeen. Ja toinen harsii vastaavan metsän saaden tuon 3600-verot. 12000€ kymmenen vuoden aikana maltillisella 5 % korolla onkin muuttunut 19546 euroksi. Johan tuosta riittää taimikonhoitoonkin jokunen lantti.

    Jätkä 16.2.2020, 20:34

    suoriutuva. Entäs sitten? Etkö ymmärrä lukemaasi? Vaikka puomi yltää sataan metriin mutta sillä pomitaan vain läheltä, niin sellainen hakkuu on rääpimistä.

    Olenko sanonut, että sinun työn jälkesi olisi sellaista? Sitä en sanonut!

    Se jälki ei ole koneesta kiinni, kun taitaa täälläkin tuorein hakkuukone olla syksyllä tullut Ponsse. Kyllä se on nähty tuhansia kertoja, että lähestään kaikilla ei ole silmää metsälle. Kun sanotaan, että ei näe metsää puilta, niin se on kääntäen niin, että ei näe puita metsästä.

    Nuo silmättömät Mopokuskit eivät käytä sitä puomiaan, kuin vain muutamien puiden ottamiseen. Niiden puiden, jotka ovat lähellä. Hakkuukoneessa on sellaiset hallintalaitteet, että sillä pieni siirtyminen ajouralla onnistuu kivuttomasti, kun sellainen tarve esiintyy. Liian moni siirtää konetta viisi – kymmenen metriä ja naputtelee siinä. Jälki on huono. vääriä puuvalintoja, lähelle konetta tulee reikä.

    Kyllä tuollaiset kouluttamattomat aivot voivat käydä tyhjäkäynnillä paljon, harmittaa moinen kapasiteetin tuhlaaminen.

    Timppa 16.2.2020, 21:06

    Vapaankasvun metsästä  myydään meillä kohtuullisissa olosuhteissa  8 – 12 vuoden välein 3600€ – vero/ ha . Sen rahan  saa itse hävittää tai säästää miten haluaa. Se on sitä vapaatakasvua ja  ” jatkuvaa myyntiä”.

    Merkitsee siis jatkuvasti vähintään 8 m3/ha/v-kasvua.  Osaatko Perko selittää, miksi Luken jk-metsissä kasvu on vain puolet?  Tai sitä, että noissa entisissä harsintametsissä kasvu oli n 2,5 m3/ha/v.

    Meilläkin tehtiin eräälle suokuviolle jk-harvennus, jossa hakattiin 87 m3/ha,  En kuitenkaan väitä, että 10 vuoden kuluttua hakattaisiin yhtä paljon.  Tyytyväinen olen, jos jatkossa päästään johonkin 3,5 m3/ha/v-kasvuun.

    Varmaan kuusikossa, jossa nyt on puuta 300 m3/ha voi tehdäkin pari kolme harvennusta, joissa saa jotain 80 m3, mutta sitten homma onkin loppu.

    Meillä tehdään 40-50 vuoteen mennessä 2 harvennusta, joista saadaan yhteensä noin 3000 euroa/ha.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Perko 16.2.2020, 21:14

    Karkeasti laskien ; 40 vuoden  kohdalla on 5 % korolla saldo 18000 € ja 60 v kohdalla 47000 €/ha . Silloin on jo teko älylliset ropotit justeerissa.

    Monenlaista turmaa ja vahinkoa on syntynyt olkoon menetelmät mitkä hyvänsä. Kerran aukkojen suunnitttelija ”metsäasiantuntija ” kävi havaittuaan  jotain ja sanoi,  ” nyt ei tehdä tyhmyyksiä”.  Otin opikseni.

    Närästäähän se!

    Perko 16.2.2020, 21:33

    Täällä oli ostomies länkkäri Suomesta  ja kun hän kertoi kotopuolessa millaista kasvu on Laatokan  ilmastossa  niin eivät uskoneet.  Annoin hänelle kakkaran tukin latvasta, siinä oli lähes sentin vuosilustot.   On paikkoja jossa hehtaarikasvu on ylittänyt parhaillaa 20 m3 /ha  ennen harvennusta. Nyt ei ole liittää kuvia tähän mutta  totuuteen yritän pyrkiä  niin kuin Mark Twain sanoi.  Nämä vaan ovat Suomen parhaita kasvupaikkoja.

    Puuki 16.2.2020, 21:59

    Laitahan Perko tarkempia lukuja tiskiin , niin katsotaan, miten hyvä menetelmä se jk on sinun läntilläsi.   Se kun on niin että jos on hyvä keskikasvu, niin tasaikäinen  pärjää sitä paremmin  jk:n verrattuna, jos tehdään oikeita valintoja muuten.

    Gla 17.2.2020, 05:20

    Minä en päästä korjuuketjua 10 vuoden välein metsiini alikasvoksille vaurioita aiheuttamaan.

    Jätkän kitinää suorittavan työnjäljestä en ymmärrä. Kysehän oli relaskoopista. Jos oikein olen ymmärtänyt, senkin laskenta perustuu runkolukuun. Koealat sijoitetaan sattumanvaraisesti ja mahdollistaa epätasaisen puuston aivan kuten runkolukumittauskin.

    mehtäukko 17.2.2020, 07:02

    Käytännössä, – niin monimutkaisella kojeella kuin relaskooppi, – on hiton kätevä mitata ppa runkolukujen kanssa ristiin tiheyksien varmistamiseksi käppyröihin nähden.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15