› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 7 8 9 … 13 14 15

  • harvennukset

    Lähetetty: 15.2.2020, 07:32

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 16.2.2020, 12:52

    Kaivinkone ja iso nipsutin kouran paikalla . Ainakin semmosella onnistuu paremmin latvojen siirtely energiapuukasaan ennen tyven katkaisua.  Mutta  kuution puut voi olla sillekin jo liian isoja.     Manuhakkuu ainut toimiva vaihtoehto mutta kun on yleensä melko kallista jne.   Jos koivun tyvistä saa 2 x hinnalla myytyä sahatukkeja riittävästi , niin sitten kannattaa . 35-40 kympin nykyisellä vanerin kuutiohinnalla kannattaa tehdä vaikka halkoja tyvitukeistakin.

    Tuon kuvan metsän ongelmahan olisi pitänyt hoitaa jo  aikoinaan kuntoon . Varmaan vesasyntysiä nuo lahot ylispuukoivutkin.    Turha ketään syyttää semmosen  hakkuun epäonnistumisesta.

    akkli 16.2.2020, 15:57

    Alkuperäiseen otsitkoon.Kauppakirjaan kirjaus pohjapinta-alasta hakkuun jälkeen,olet vahvoilla jos hakkuu menee harvaksi ,korvausta tulee.Asia edellyttää; tunnet relaskoopin ja pohjapinta-alataulukon ja käyt kuvioittain itse harvennettavat kuviot läpi.Näin meillä tehdään.

    Visakallo 16.2.2020, 16:17

    Kovin on erilaisia toimintaympäristöt eri puolilla Suomea. Todella surkealta näyttää suorittavan portaan nykyiset työmaat. Meilläpäin ei tulisi mieleen laittaa tavallista motoa moisiin kohteisiin. Niitä varten on energiapuumotot ja -hakkuut. Homma toimii niillä aivan hyvin. Normaalit motot ovat aivan toisennäköisiä kohteita varten.

    mehtäukko 16.2.2020, 16:28

    Akklille: Sivulla 5 mainitsin käytetyn menetelmän. Kyllä kuskin on vaikka heti aluksi ja tarvittaessa kestäessäkin mitattava jäävä puusto. Korvauslinja on jo nurinkurisesti myöhässä.

    suorittava porras 16.2.2020, 16:49

    Totean Visakallolle ,että kuvat ovat vain esimerkkejä ja ne ajoittuvat ajanjaksolle palstauudistuksesta tähän päivään.  Olosuhteet tuskin kuvaavat keskivertoa tämän palstan lukijoiden metsien tilasta ,mutta koko valtakuntaa ajatellen liikutaan vain vähä keskiarvon huonommalla puolella.  Yhtiöiden metsissä on tapahtunut viime vuosien aikana huima harppaus parempaan suuntaan metsien hoidon osalla. Yksityisellä puolella ollaan valitettavasti vasta lähtökuopissa.

    PS. Relaskooppia ei ole käytetty enää vuosikymmeneen. Rungot lasketaam kappaleittain 11 metrin säteen sisällä puoliympyrän koealalta.  Kertomalla lukema 52:lla saadaan runkoluku hehtaarille.

    Jätkä 16.2.2020, 17:03

    ”PS. Relaskooppia ei ole käytetty enää vuosikymmeneen. ”

    Se selittääkin surkean jäljen. Ei ole ollut varaa hankkia kuskille edes relaskooppia.  11 metrin puoliympyräkoeala olisi ihan jees, jos rungot olisivat tasaisesti,, mutta kun ajouran vierusta on käytännössä aukkoa, eikä sieltä yli kahdeksan metrin päästä ole otettu juuri mitään, mutta runkoluku on oikein, niin sellaisille suorittajille osittaisin poistumissuunnan haulikolla ja näyttäisin vielä hämärässä illassa valoakin samalla laitteella. Kone saisi jäädä odottelemaan koulutettua kuljettajaa….

    suorittava porras 16.2.2020, 19:00

    …taas noita aikaansa jäljessä olevien moottorisahamiesten traumoja. Pollarin Ville toi mainitsemani koealamittausmenetelmän käytyöön jo 1990 luvulla. Sen jälkeen ei ole relaskooppia tarvittu.

    Metsuri motokuski 16.2.2020, 19:03

    Sehän tuo suorittavan mainitsema mittaustapa on tapion metsänhoitosuosituksen kirjoissa. Joten ihan toimiva mittaustapa se on ja kyllähän se puomi riittää sinne ajourien keskelle myös.

    Puuki 16.2.2020, 19:42

    Se  runkoluku  on helppo mitata moton kopista puomin avulla. Mutta  PPA:n saa relaskoopilla joka on kyllä edelleen käytössä.  Pienilpm:ttaisessa puustossa käytetään yleensä runkolukua ja isommassa puustossa mieluummin PPA:n mittausta. Runkoluku mitattuna ajouralta moton puomilla ei kerro esim. sitä onko puita harvemmassa ajouran reunassa kuin keskellä ajourien välissä.

    (Jaa , Jätkä tais kertoakin jo saman edellä. No kertaus ei ole pahitteeksi)

    Perko 16.2.2020, 20:00

    Timppa tai  kuka vaan voi laskea paljonko saa tuloja aukostaan ensimmäisen 60 vuoden ajalta ja mitä on mennyt.  Ainakin teollisuus  saa tarpeensa, sellunkeittäjät korotettua palkkaa ja osakkeenomistajat voivat hyvin.  Puun kasvua tuottavasti on hemmetin vaikea lisätä. Raha tulee vain puukaupasta.

    Kun se puuhastelu on tärkeää vaikka ei tuloja tulekkaan niin en viitsi ahdistaa  ahkeria ihmisiä opiskelemaan matematiikkaa. Kaikki saavat omassa  vatukossan  tehdä kuin huvittaa.

    Vapaankasvun metsästä  myydään meillä kohtuullisissa olosuhteissa  8 – 12 vuoden välein 3600€ – vero/ ha . Sen rahan  saa itse hävittää tai säästää miten haluaa. Se on sitä vapaatakasvua ja  ” jatkuvaa myyntiä”.  Tämä on nykyisin rankaisematon menettely.  Ei kai sen pitäisi pahoittaa kenenkään mieltä. Mikähän siinä  aiheuttaa närästystä kun luopuu massiivisista aukoista?  ”Jos ei ihminen ole muuta oppinut kuin paljaaksihakkuun niin on koulutukset ollut turhaa ” sanoi  Konsta  Pylkkänen.

    Kirjastoissa on saatavilla jo 2000 – luvun kirjoja ja varmistettuja tutkimuksia saa netistä.  Minusta  Brandenburgin kreivin metsistä tehdyt tutkimukset ovat historiaa ja uusien tarpeiden takia menettäneet merkitystään  eivätkä ole suoraan sovellettavissa tänne mutta ovat sinänsä mielenkiintoista luettavaa.    Lukeminen kaanattaa aina!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 7 8 9 … 13 14 15