Planter: ”Ei metsänhoidon taso yhdessä vuodessa romahda noin paljoa, jotain hyvin kummallista tässä on. Ei selitykseksi käy, että lähetää ryteikkökuvia, ei ryteikkömäärä vuodessa pompaa kymmeniä prosentteja ylöspäin.”

Samaa mieltä. Yksi selittävä asia voi tietysti olla tarkastuksen laatu. 500 ha tarkastettava ala on kuitenkin sen verran pieni, että parin tarkastajan vaikutus saattaa jo tuossa näkyä.

Suorittavakin on varmasti oikeassa siinä, että kuvan kaltaisten kohteiden ennuste on huono. Arvioinnissa pitäisikin kyetä jollain tavalla arvioimaan hakkuun lähtökohtaa ja syytä virheisiin. Silloin saataisiin käyttökelpoista informaatiota, kun nykyiset luvut ei kerro kenellekään oikeastaan yhtään mitään. Jos huonot tulokset selittyy suurelta osin huonolla leimikolla, asiansa hoitavalla omistajalla ei ongelmia ole, eikä korjuutuloksen muutokset tilastotasolla vaikuta omaan toimintaan yhtään mitään. Sen sijaan tulokset kannustaisivat metsiään ostajan kustannuksella kunnostamisesta haaveilevia hoitamaan omat asiat kuntoon ja vasta sitten ryhtymään puukauppaan. Toisaalta jos ongelmaa on hoidetuissa kohteissa korjuuketjun puolella, palaute menisi siihenkin suuntaan perille toisin kuin nyt, jossa konekuskit syyttelevat suoritavan tapaan omistajien rästejä ja omistaja huonoja konekuskeja. Ainoa, mitä tapahtuu, on vahingot.

Aika hyvin metsäkeskus oli arvoinut mistä huono hakkuujälki on syntynyt. Se että kolhuja on ja harvennusjälki huonoa ei selittelyä kaipaa. Jos tarkastettujen leimikoiden ennakkoraivaukset on tehty oikein niin syy on korjuun tekijän. Silloin palaute kuuluu ja pitää antaa.

Luulen tietäväni mistä laadun huononnus johtuu, mutta se ei ole myyjän murhe. Myyjän pitää voida vaatia että työnjälki on hyvää kunhan hakkuuolosuhteet ovat sellaiset että hyvälle työnjäljelle on edellytykset.

Vois verrata noiden lähivuosien tuloksia keskenään korjuuolosuhteisiinkin. Huonot kelit lisää aina huonoja harvennusjälkiä ja päin vastoin. Viime vuoden lopulla  varmasti tuli paljon vaurioita harvennusmetsiin. Jos urat alkaa upottaa ennemmälti , niin lähipuita kolhiintuu enemmän,  juuristovaurioiden lisäksi, ja ne hakataan sitten pois rumentamasta maisemaa.

Metsäkeskukset on tehneet niitä tarkastuksia niin pitkään, että niiden tekeminen mennee jo rutiinilla. Samat mittauskäytännöt varmaan kaikilla käytössä.  Eroja vuosien mittaustuloksissa kannattaa etsiä ehkä muualta.  Voi tietysti olla paikallisesti isojakin eroja, jos on vain vähän tutkimuskohteita samanlaisilla alueilla ja olosuhteilla.

Jos Metsäkeskuksen kontrollissa löytyy tehdyn huonoa jälkeä, ollaan kyllä jo pahasti pielessä hyvästä hakkuusta.