› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 13 14 15

  • harvennukset

    Lähetetty: 15.2.2020, 07:32

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kim1 17.2.2020, 21:44

    Kumikettu:Älä heitä kirvestä kaivoon…,en ole paras neuvoja sinun metsistäsi  koska ne 400 km itään..,sinä itse parhaiten tiedät paikalliset olosuhteet…,niin hyödynnä tietämystäsi…,niin minäkin teen paikallisesti…,on maannousema ties mitä…,mut näillä mennään..,enkä masennu…

    A.Jalkanen 17.2.2020, 21:52

    Kannattaisiko tuolla Kumiketun mailla kokeilla kirjanpainajien pyydystystä feromoniansoilla tai pyyntipuilla? Pyyntipuumenetelmällä tarkoitan sitä, että kaadetaan kuusia keväällä ennen kuoriaisten parveilua ja kerätään puut (ainakin kasojen päällimmäiset) pois heti parveilun jälkeen ja viedään tehtaalle, tai ainakin kuoritaan, jolloin toukat eivät voi niissä kehittyä.

    Kumikettu 17.2.2020, 23:05

    Enpä tietenkään vaivu epätoivoon. Mielenkiintoisia aikoja on luvassa kaikin puolin säärintamilta, poliittisesti ja muutenkin. Aina nostetaan häntä pystyyn ja koivua mättääseen jos kuusi nujertuu.

    AJ, kiitos vinkistä. Ehkä toteutan tätä jälkimmäistä tappotaktiikkaa jo ensi kesän korvilla. Aion myös levitellä pikkulinnuille pönttöjä pitkin metsiä ja jos pöllöllekin sinne suolle..

    Tikkula 18.2.2020, 00:12

    Itse olen käyttänyt kirjanpainajatuhoja estääkseni : kuvioiden reunat pyritään jättämään tiheämmiksi, lumituhot ym. vikaiset puut pois heti, ja jo kirjanpainajan tappamat puut metsään ja pystyyn. Silloin pahoina kirjanpainaja vuosina meilläkin reilun ha kuviosta tappoivat parista kohtaa 30 runkoa. Jätin ne pystyyn ja ei tuhoalue ole siitä sen jälkeen laajentunut. Vaikka ”tietäjät” oli silloin sitä mieltä että kuvio heti nurin. Jotkut sanovat että näissä kuivuneissa laho puissa elää ötökkä joka popsii kirjanpainajia. Jostain olen lukenut kun ruotsissa oli isot myrskytuhot ja kirjanpainaja iski sen jälkeen, niin tekivät sen virheen että hakkasivat heti nämä kirjanpainajan tuhoamat puut ja tämä ”ötökkä” ei päässyt lisääntymään ja tekemään vastaiskua, jolloin kirjanpainajatuhot suurenivat huomattavasti. Muistaako Anneli ”ötökän” nimen?

    Kumikettu 18.2.2020, 08:16

    Tikkulan kanssa on samat ajatukset, olen kuullut siitä kirjanpainajan vihollisesta, nimeä en muista. Metla on tehnyt Metsäkeskuksen kanssa lyhyen oppaan kp-tuhojen estosta, löytyy netistä.

    Elävän puun tuhoja ei vielä ole onneksi ollut, on sen verran nuorta metsää vielä. Olen tehnyt jonkin verran lehtipuutorsoja ja jättänyt vahvempia koivu-, leppä- ja haapapölkkyjä ja kuusenlatvoja lahoamaan pitkin kuviota. Reunat jätän täystiheiksi. On mukavaa kun oksat on alas asti, niin utelias peltomies ei näe touhujani metsässä. Toisin päin kylläkin. Toimii myös maanpuolustuksellisessa mielessä..

    Kumikettu 18.2.2020, 08:22

    Matalahkoiksi jätetyt torsot toimivat mahtavasti myös sahanviilaustelineinä ja tukina jäteravinnon huolinnassa. On hyvä määräajaksi korvamerkitä, mikä torsoista on mitäkin toimintaa varten.

    A.Jalkanen 18.2.2020, 08:26

    Kiitos kysymästä, selvitän nimeä…

    Norrskog kehottaa etsimään tuhometsistä keväällä puita, jotka eivät ole vielä kuolleet mutta joihin kuoriaiset ovat iskeytyneet, ja poistamaan ne metsästä ennen heinäkuuta.

    http://www.norrskog.se/Produkter/Skogsvard/Barkborre/Gor-sa-har/

    Luke, Metinfo: ”Kirjanpainajan torjunnassa voidaan käyttää feromonipyydyksiä ja pyyntipuita (pdf). Pyyntipuulla tarkoitetaan kuusitukkia, joka katkaistaan pölkyiksi, joihin puolestaan kiinnitetään hyönteisiä houkutteleva feromoni. Pyydykset tai pyyntipuut asennetaan tuoreille hakkuuaukoille ennen kirjanpainajan parveilua toukokuun alussa. Ne on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän kuusimetsän reunasta, jotta kirjanpainajat eivät iskeytyisi lähistöllä oleviin eläviin kuusiin. Ellei pyyntipuita ole käsitelty kasvinsuojeluaineella, ne tulee kuoria joka puolelta juhannukseen mennessä.”

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/iptypo-n.htm

    Kumikettu 18.2.2020, 08:32

    Tämä osumaa saaneiden puiden poisto on yhtä sen kuvaamasi pyyntipuumenetelmän kanssa. Hyvin tärkeää. Älytön määrä ötököitä joutuu tehtaalle. Tai jos kaulaa heti puut, toukat vissiin kutistuvat kosteuden ja ravinnon puutteeseen tms.

    A.Jalkanen 18.2.2020, 08:35

    Feromoniansoissa on se hyvä puoli, että niistä voi laskea montako kuoriaista tuli, joten niistä on apua kun miettii kannattaako muihin torjuntatoimiin ryhtyä.

    Kaulaamista voi kokeilla, mutta asiasta ei liene kokeellista näyttöä? Periaatteessa voisi toimia hyvinkin koska kaulattu kuusi on puolustuskyvytön ”pyyntipuu” kuoriaisia vastaan mutta alkaa pian kaulaamisen jälkeen kuivua ja kuoriaiset kuolevat kuoren alle. Kaulaamisen ajankohta pitäisi siis varmaan olla aikaisin keväällä ennen kuoriaisten parveilua?

    Nimeä ei löydy mutta kaikenlaista muuta mielenkiintoista kyllä:

    http://www.landskogsbruk.se/skog/sa-gynnas-granbarkborrens-fiender/

    http://www.landskogsbruk.se/skog/granbarkborrens-varsta-fiender/

    Fakta: Så motas granbarkborren – på lång sikt

    · Ha granen där den hör hemma – där det finns rörligt markvatten.

    · Satsa på tall på torrare ståndorter, björk och ek på fuktiga ståndorter.

    · Blanda gärna olika trädslag, speciellt i brynzonen (?). Granbarkborren gillar inte doften av björk och det kan begränsa dess förökningshastighet.

    · Gallra inte i äldre granskog, det orsakar stress på skogen – om du inte kan bläda den. (bläda = harsia).

    Puuki 18.2.2020, 10:52

    Jos joskus harvennushakkuille tulee ilman kuskia kulkevat koneet, esim. sellainen josta oli tehty pienosmallikin  eli ”puun ajojuna”, niin urien painumisongelmakin voi pienetä.   Harvennushakkuut on toisiaan muuttuneet entisestä manukorjuusta motokorjuuseen ja  yl. ajouraväli 30 m –> 20m :iin .    Kun kelit on muuttuneet myös , niin korjuumenetelmiäkin joudutaan muuttamaan ainakin pehmeillä mailla. Eräs tapa on metsäkuljetusurien tekeminen vain kantavalle maalle ja moto tekee ja siirtää puut pehmeiltä leimikon kohdilta niiden varteen.

    Kirjanpainajan vihollisen nimi taisi olla äänikirjantekijä.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 13 14 15