› Keskustelut › Metsänhoito › harvennukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 9 10 11 … 13 14 15

  • harvennukset

    Lähetetty: 15.2.2020, 07:32

    Merkitty: 

    metsälehdessä  oli  juttu  metsäkeskuksen  tekemästä tutkimuksesta  koskien  harvennettuja metsiä  sen  mukaan  vain  31 %  täytti   suositusmallit melko  suuri  lukema usein  0li  harvennettu  liian  harvaksi  luulisi  konemiesten tietävän vai  pääseekö  nykyisin konehommiin ihan ilman  mitään  koulutusta  nuo   liiaan  harvaksi  vedetyt  puustot  saattavat  mennä  täysin pilalle  kun  luonnonvoimat  kaatavat  lisää pitäisikö   puita jättää  tiukenpaan   nykyilmaston takia

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 17.2.2020, 07:03

    Jos tarkkoja ollaan, niin relaskoopilla ei lasketa koealojen runkolukuja kuten ympyräkoealoilta lasketaan.  Relaskooppikoealoilta luetaan mukaan sen hahloa suuremmat puut(+joka 2. hahlon täyttävä puu) ja lasketaan puuston pohjapinta-ala/ha hahlon leveyden ja sen etäisyyden (silmästä) suhteen avulla.  Kun motolla otetaan (puoli)ympyrä koealoja, niin on helpompi erehtyä laskemaan jäävä puusto riittäväksi vaikka se jäisi kasvamaan liian epätasasesti uran reunoilta harvana ja keskeltä liian tiheänä. Ympyräkoealahan otetaan aina uralta eikä ”mahdollimman edustavasti eri paikoista leimikkoa, riittävän useasta eri kohdasta”-kuten relaskoopilla . Tai rel.koealat voidaan ottaa myös systemaattisella otannalla, jolloin koealojen välimatka pysyy koko ajan samana .

    Relaskooppi on yksinkertainen vehje mutta miettikääpäs sen toimintaperiaate loppuun asti . Ei olekaan ihan niin yksinkertainen rasti.

    mehtäukko 17.2.2020, 07:14

    Tilavuutta taulukoiden avulla tietysti. Mutta järeys yksin runkoluvun perusteella sumentaa kokonaisuuden.

    Puuki 17.2.2020, 07:36

    Eikun tarkoitin , että miten saadaan puuston PPA m² /ha relaskoopin pyöräytyksillä laskettua . Sen teoria siis.

    Jätkä 17.2.2020, 08:08

    Gla:”Minä en päästä korjuuketjua 10 vuoden välein metsiini alikasvoksille vaurioita aiheuttamaan.
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Jätkän kitinää suorittavan työnjäljestä en ymmärrä. Kysehän oli relaskoopista. Jos oikein olen ymmärtänyt, senkin laskenta perustuu runkolukuun. Koealat sijoitetaan sattumanvaraisesti ja mahdollistaa epätasaisen puuston aivan kuten runkolukumittauskin.”

    -Sinäkään et siis tajua relaskoopin käyttäjän mahdollisuuksia? Kaikenlaisia torveloita näkyy metsäalallakin vapaalla jalalla liikkuvan.

    Relaskoopin avulla mitataan pohjapinta-alaa, eikä siinä puuhassa runkoluvulla ole mitään tekemistä, vaikka siinä hahlon täyttävät rungot aina lasketaankin.

    Kunnolla mitatulla ja -hakatulla koealalla on tasainen puusto, jos lähtötilanne on ollut riittävä puusto.

    Asiaa käsittämätön ei tietenkään osaa käsitellä mittaustuloksia, mutta kyllä täälläkin on joitakin, jotka on koulutettu relaskoopin käyttöön ja osaavat sen. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää sitä, että jos koealojen mittaustulos heittää ohjearvosta systemaattisesti yli- taikka vaihtoehtoisesti alle – 2 neliömetriä, on harvennusvoimakkuus ollut joko liian kova, taikka liian heikko.

    Relaskoopilla voi mitata vaikka Jeessin riukukoivikkoa – keskiläpimitta 4 cm, ja se huomioi myös siellä olevat ylispuukoivut – 45 cm.

    Se, että esim Gla ei tajua relaskoopin käyttömetodia, ei ole synti, mutta on se pirunmoinen häpeä!

     

     
    <div></div>

    jees h-valta 17.2.2020, 08:21

    Aika halusti sellaista ”riukukoivikkoa” oltiin ostamassa. Ilman ennakkoraivaustakin. Katotaan, pitää varmaan käydä kuvailemassa vielä ennen hakkuuta. Ja tietysti jälkeen.

    Gla 17.2.2020, 08:26

    Relaskoopin toimintaperiaate ja se, mitä sillä saadaan selville, on minun tiedossa. Vaikka Jätkä siinä nyt taas varhaisteinitytön tavoin kiukkuatkin ja sen takia heittelet aihettomia syytöksiä, vedä henkeä, laske kolmeen ja mieti uusiksi. Antaako relaskooppi vastauksen puuston tasaiseen jakaumaan.

     

     

    Jätkä 17.2.2020, 09:36

    Vastaus Glalle: Antaa – jos puusto on tasaisesti jakautunut.

    Voi olla, että Relaskoopin käyttö on muodostunut meikäläiselle liian yksinkertaiseksi toimeksi, eikä tule huomioitua teitä, jotka ette edes tiedä, kuinka sitä käytetään. Muistan kun jotkut tollot eivä meinanneet uskoa, että siinä otetaan mukaan vaikka kuinka kaukaa hahlon täyttävät puut. Sanoivat jopa, että se on kauempana kuin neljän metrin päässä (ympyräkoealan säde).

    A.Jalkanen 17.2.2020, 09:36

    Nii se on, että puuston tasainen/epätasainen jakauma selviää, jos koealoja ottaa tarpeeksi monta, riippumatta mittaustavasta. Jos lukemien välillä on suuria eroja, metsä on epätasainen.

    Jätkä 17.2.2020, 09:48

    Koealojen määrästä on olemassa nyrkkisääntö, että niitä pitää ottaa noin keskeltä ja reunoista – ehkä puolikkaat. Yhteensä n. 5 kpl, joista lasketaan keskiarvo.

    Jos puusto on esim järeydeltään epätasainen, voikin hakkuulla runkolukuohjeen polttaa. Se ei toimi…

    Metsuri motokuski 17.2.2020, 09:57

    Riittävän tarkkaan tulokseen pääsee puomillakin mitattuna kuin relaskoopillakin. Jokainen tiheyden mittaus tarvii useamman otannan josta keskiarvo muodostuu. Ihan samanlailla relaskoopillakin saa oikean tiheyden väärin harvennetusta metsästä. Ei se menetelmästä ole kiinni.

    Jätkä ihan turhaan taas aloittaa teiniraivarin, mutta hyvähän se on että jossain on hyvä.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 148)
1 2 3 … 9 10 11 … 13 14 15