› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 8 9 10 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Lähetetty: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 11.1.2023, 07:08

    Ensiharvennuksessa niitä Tomperin halveksimia kuituja kyllä tarvittaisiin. Miksi ajeluttaa motoa jos hirvet jo homman hoiti?

    Tomperi 11.1.2023, 09:57

    mutta yleensä hirvi syö vain latvan niin siitähän kasvu vain näyttää kiihtyvän, en ymmärrä että mitenkä se kasvua ja hiilensidontaa vähentäisi, tosi  harvoin näkee hirven syömiä taimia että olisivat kuolleet

    Visakallo 11.1.2023, 10:00

    Tomperi ei siis todellakaan ole nähnyt hirvien talvilaidunalueita!

    Tomperi 11.1.2023, 10:24

    juu , en tiedä kuinka paljon niitä suhteessa on koko taimialaan alaan tai vuosittaiseen viljelyalaan.. korvausten arviointi vissiin maksaa koska pieni alaisia vahinkoja ei ilmoiteta. Olen sitä mieltä vankasti että talvehtivan kannan pitäisi olla  noin 30000 kpl kuten aikoinaan tavoitteena pidettiin,  Hirvikannan ns hoito on yhtä holtittomissa käsissä kuin metsien ensiharvennukset.  Ite kun metsästää ja ite valvoo ja suunnittelee niin näinhän se on.  Kova kynnys on mhy:lle lähteä ajamaan omaalotteisesti omia töppäyksiään metsänomistajan eduksi. Metsänomitaja kärsii ja vaihtaa toimijaa. Kuten hän joka kertoi mulle kun ihastein hyvää männyntaimikkoa että kuusi istutettiin ja männikkö tuli. Taida sen kummempia toimijoita olla muissakaan toimijoissa olla mutta saahanhan kiertoa aikaiseksi.  Jostakin syystä tutkimustoiminta hirvistä ajettiin alas.

    Gla 12.1.2023, 20:56

    Visakallo: ”Metsänomistajien kannattaa käydä näin talviaikaan tarkastamassa taimikoitaan. Lumijälkien ja niiden tuoreuden perusteella talvehtivista hirvimääristä saa silloin selkeimmän kuvan. Tämä tieto kannattaa ehdottomasti välittää paikallisten hirviseurueiden tietoon.”

    Suorittava joskus jutusteli, miten raivaukset toimii hirvimagneetteina. Nyt kun olen muutaman päivän yhtä kuviota kunnostanut ja mäntyjäkin kaatanut maahan, hirvien jälkiä on alkanut alueelle ilmaantua. Data ei riitä siihen, onko kyse sattumasta vai suorittavan puheista. Voi toki olla, että männyn tuoksu niitä vetää puoleensa.

    Jos näin, miten tietoa voi hyödyntää voi hyödyntää tuhojen välttelyssä? Hirviporukoille tieto ensi kautta ajatellen on jo vanhentunutta.

     

    Tomperi 12.1.2023, 21:04

    Voin sanoa sen kun tuuli ja lumi kaatoivat jonkin verran kuitupuuta maahan talvella, ja hirvet oli jämähtäneet syömään niistä oksia ja latvoja.  En ole koskaaan syksyllä ollut sellaisessa metsässä,  valtavasti hirvikärpäsiä.

     

    Eikö niitä kannattaisi perustaa tarkoituksella sellaisiin paikkoihin ja jos lähellä on sähkölinjoja niiden alle hirvien talvehtimis alueita pysyvästi. Korvausta vastaaan tietenkin.  Tai edes kokeilla voiko se onnistua.  Hirvillä  ja metsäpeuroilla on geeneissä se vaellusvietti joka ei lähde pois.  Osottihan  sen esimerkiksi Helsinkiin ja lahteen vaeltaneet metsäpeurat.

     

    suorittava porras 12.1.2023, 21:15

    Raivaus- ja hakkuutyömaat houkuttelevat hirviä. Olen mielessäni pohtinut ,että männiköt ja lehtipuutaimikot kannattaisi raivata jo keväällä ja kuusivoittoiset kohteet syksyllä. Keväällä raivattu vesakko ei enää tuoksu  eikä houkuttele talvehtivia hirviä paikalle. Kuusentaimikossa hirvivahinkoja ei synny ,vaikka hirvet sinne eksyisivätkin risuja syömään.  Kyseessä ei ole tutkittu tieto. Perustuu kuitenkin näkemääni ja kokemaani. Tuore raivauskohde kiinnostaa hirviä  varsinkin syksyllä ja talvella.

    Gla 12.1.2023, 22:23

    Minä raivaan vain kylmänä vuodenaikana ja silloinkin vain silloin, kun siihen on muiden aikataulujen puolesta mahdollisuus. Kaikki mänty- ja koivutaimikot on ruiskutettu Tricolla, joten se toivottavasti riittää pitämään uteliaat ohikulkumatkailijoina. Peurojen jäljistä ei kannata puhuakaan, niitä riittää muutenkin.

    Viime talvelta vastaavan tyyppisestä kohteesta jäi mieleeni tankkaustauon (raivuri+kuski) aikana työmaalle ilmestyneet hirven jäljet. Ehkä 50 m oli matkaa taukopaikalle. Peurat joko eivät ole kiinnostuneita tai liikkuvat muulloin.

    suorittava porras 12.1.2023, 22:31

    Fiksu tapa raivata. Ei mitään mieltä helteellä ja hiki päässä. Ja tietysti jo siinä vaiheessa, kun vesakkoa voi vielä niittää kuin heinää. Kivitalon korkuiseksi turha odotella. Mieluummin vaikka kahteen kertaan .

    Gla 12.1.2023, 22:56

    Viime talven kohteessa ei voi puhua onnistumisesta. Nyt se on erirakenteista T2/02 puustoa, mikä sinänsä on ok, kun päällä on koivu ja mänty, alla kuusi. Raivasin sen vajaat 10 vuotta sitten ja jätin tarkoituksella alikasvoskuusikon ja vähän ylempääkin jaksoa tiheäksi. Tavoitteena oli jättää varjoa, joka estää vesakon kasvun. Nyt kun totesin toisen kierroksen olevan jo myöhässä, läpipääsemättömäksi kasvanut kuusikko on aivan liian työläs kohde. Silti paikoin lepikko ja pajut oli puskeneet läpi. Ehkä vähemmän kuin muuten, mutta helpompia ne on raivata kuin turkkina kasvava kuusikko.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 8 9 10 … 37 38 39