En minäkään usko, että hirvi söisi yksittäisten pienten mäntyjen latvoja.  Joskus on metso ollut asialla.  Kannattaa tarkkailla millaisia jätöksiä paikalta löytyy.

Olisi mielenkiintoista nähdä latvattomat männyntaimet. Kuten Timppa totesi, metso saattaa napsia sieltä täältä nuoren latvakasvaimen, mutta tuskin 95% istutusalalta. Epäilen vahvasti, että asialla on ollut tukkimiehentäi, mutta vaikea sanoa kun ei ole nähnyt syöntijälkiä.

Näin jossakin tutkimuksen ,jossa on todettu metson tuhonneen 400 männyntainta pesänsä ympäristöstä . Taimi voi kelvata jäniksille ja kauriillekin. Kauris silppuaa helposti kenenkään tietämättä edes sen läsnäolosta jopa hehtaarin kuusentaimikon.

Koivun, männyn ja kuusen taimet ovat meillä kelvanneet myyrille pahempina myyrävuosina. Pari hehtaaria kuusen istukkaita oli kerran syötynä jo loppusyksystä ja alkutalvi viimeisteli loput. Surkea näky, kun keväällä taimista pelkät parin sentin tyngät jäljellä.

Kyllä hirvikin nyppii männyntaimien latvoja, kun meidän korkeuksilla lumen tulo viivästyy ja elukka on virittänyt ruuansulatuksensa talvikauteen. Yhtenä syksynä jäi karkotteet levittämättä ja vasaton lehmä hyödynsi aluetta.

SLL Annelin linkissä: ”Myös muiden ryhmien kuin metsästäjien näkemykset on otettava suunnittelussa huomioon.”

Jep. Esimerkiksi kotieläintilojen ja muiden maaseudun asukkaiden. Luontojärjestö Tapio on susiasiassa karvansa jo näyttänyt.

”Jos ilveskanta kehittyisi niin suureksi että kannan kokoa pitäisi alkaa supistamaan, metsästystä ei pidä sallia alueilla, joilla tiheitä pienten hirvieläinten kantoja on tarvetta rajoittaa.”

Miten kantaa rajoitetaan, ellei metsästyksellä, myrkkysyöteilläkö? Eihän kannan koko ole kiinnostava asia, vaan kannan tiheys.

”Valkohäntäkauriin metsästystä tehostaisi sen poistaminen luvanvaraisen pyyntiluvan eli kiintiömetsästyksen piiristä. Tämä vähentäisi pyyntilupien myöntämiseen ja seurantaan vaadittavaa hallinnollista taakkaa ja lisäisi valkohäntäkauriin metsästystä. Näin tapahtui metsäkauriin kohdalla pyyntiluvan poistumisen jälkeen vuonna 2005, kun metsästysmahdollisuudet avautuivat suuremmalle metsästäjäryhmälle.”

Kauriskanta on jatkanut kasvuaan, peurakantaa on saatu leikattua. Perusteet pyyntilupien vaikutuksesta eivät perustu todellisuuteen, vaan SLL:n vilkkaaseen mielikuvitukseen. Näillä näytöillä + koirasusien kaatolupien valitussirkuksen näytöillä luontoväelle ei pidä antaa tippaakaan sananvaltaa. Mieluumin leikataan loputkin valtionavustukset pois.

”Tehokkaan talviruokinnan, petojen vähyyden ja valikoivan metsästyksen seurauksena valkohäntäkauriskanta on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti.”

Muitakin syitä on, tosin peurakantaa on saatu leikattua kahtena viimeisenä vuotena.

”Metsästyskauden jälkeen jatkuva talviruokinta on kiellettävä.”

En kannata tukiruokintaa, mutta miten tuon voisi rajata juridisesti kestävällä tavalla? En siis kannata lakiin perustuvaa kieltoa, ellei esitetä myös tapoja toteuttaa tuo käytännössä.

”Luken v. 2020 julkaistun raportin mukaan ruokintaa harrastaa vuosittain n. 30 000 metsästäjää, joista jokainen ruokkii talven aikana hirvieläimiä keskimäärin 600 kg:lla viljaa ja juureksia. Ruokakasat lisäävät mm. supikoiria, rusakoita ja rottia, jotka voivat aiheuttaa haittaa viljelyksille, puutarhoille ja muille lajeille. Myös ruokahävikin vähentämiseksi ruokintaa on perusteltua rajoittaa.”

Ruokinnalta ammutaan, ellei valtaosaa, niin ainakin suuri osa peuroista. Ilman tätä peurakanta räjähtäisi kasvuun.

Ruokintapaikoilla käy paljon muitakin eläimiä, esim. lintuja. Millä kompensoidaan niiden talviruokinta, jos riistaruokinta lopetetaan?

Käsittääkseni myyntiin ja ihmisravinnoksi kelpaavaa tavaraa ei ruokintapaikoilla käytetä, vaan rehukauraa ja ylijäämäjuureksia.

Miksi suomalaiseen luontoon kuuluvia rottia tai rusakoita ei saisi ruokkia, mutta voimakkaasti lisääntyneitä talitiaisia saa? Yhtä arvokas niiden elämä on, eikä SLL:n valtaan kuulu tätä valintaa tehdä.

Jos SLL alkaa sanella ehtoja metsästykselle, saattaa 120 000 supikoiraa pian jäädä ampumatta + suuri määrä peuroja.

Jokunen asiallinenkin kommentti luontoväen lausuntoon mahtui, mutta samaan pystyy puuntuottajien etujärjestökin.