› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 27 28 29 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Lähetetty: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 25.3.2023, 11:00

    Väärien puulajien kasvattamisen tappiot eivät näy hirvituhokorvauksissa. Metsälain valvonnassa puulajit vs. kasvupaikat ovat kai sitten samat, vai onko siellä tiukempi linja sen suhteen mitä hyväksytään kasvatuskelpoisiksi? Olisiko viranomaisten tulkinnoissa yhtenäistämisen tarvetta?

    Visakallo 25.3.2023, 11:08

    Suorittava heittelee taas ehdotuksiaan. Kyllähän niitä rauduskoivulle uudistamisia siemenpuiden avulla on tehty paljonkin, ja hirvetkin ovat olleet siinä ihan kiitettävästi apuna, mutta kun tahtovat jatkaa sitä auttamistaan vielä raivausten jälkeenkin, koska ovat oppineet aikenpina vuosina hyvälle ruokailupaikalle.

    Nostokoukku 25.3.2023, 11:19

    Onko Visalla samanlaisia kokemuksia kuin Olalla. Yksivuotiaat männyn ja koivun taimet menevät lähes kaikki hirven suihin?

    Visakallo 25.3.2023, 15:01

    En ole koskaan istuttanut mäntyjä, vaan männylle uudistamiset on tehty aina kylvämällä. Hirvituhot ovat alkaneet yleensä siinä vaiheessa kun taimikko on alkanut tulla metrin pituuteen. Kaikki lehtipuu on varhaisperkauksessa aina poistettu. Pahimmat tuhot koivikoille on tullut siinä vaiheessa kun hirvet alkavat katkoa alle viisimeristä taimikkoa.

    Nostokoukku 25.3.2023, 15:10

    Sama havainto täällä. Metrinen mänty ottaa usein myös uuden latvan, jos syönti ei toistu monena peräkkäisenä talvena. Kasvutappiota tosin tulee. Hankalimpia ovat nuo 3-5 metrisinä sattuneet katkomiset. Oletko huomannut, että tuohon katkomiseen ovat erikoistuneet vasaporukat, emä rouhii taimia vasan ulottuville?

    Visakallo 25.3.2023, 15:40

    Jos katkominen jäisikin vain muutamaan koivuun, mutta kun asialla on yleensä suurempi porukka, niin jälki on pahaa ja sitä on aika mahdoton korjata oikein mitenkään. Jos vahinko on niin suurialainen, että sen saa korvauksen piiriin, ei sillä summalla ole juuri mitään merkitystä. Minun puolestani nykymuotoisen hirvivahinkokorvauksen voisi lopettaa, mutta samalla pitää kyllä lopettaa pelleily ja selvittää todelliset hirvimäärät sekä poistaa tihentymät siellä missä niitä on. Muussa tapauksessa tavoite lisätä markkinakelpoisen koivun osuutta metsissä ei tule koskaan onnistumaan. Ei moneen kertaan syödyillä koivun ja männynkään raadoilla ole teollisuudelle mitään käyttöä.

    reservuaari-indeksi 25.3.2023, 16:11

    Tällä kertaa näin päin. Se on viestiketjusta näköjään kiinni. Jos on kovan kehumien henki, ja veset ja antut mainittu, niin silloin taimikoista tulee priimaa vaikka vaan hyvää yritti. Metri tolkulla vuosi kasvu ja laatu tasan sata, puu lajista riippu matta!

    Nyt otsikon mukana ”jälki pahaa ja mahdoton korjata”. Ja sillä raralla, kaik´on mänt´!

    Joskus nuo veivit tulee muutaman tunnin välein.

    ♥ Kerttu

    Visakallo 25.3.2023, 16:19

    Satutko Kerttu muistamaan, että meillä on kolme pääpuulajia? Kuusesta minulla on ne parhaat tulokset tulleet tähän asti. Mitä taas koivuihin tulee, niin silloin 80-luvun lopulla uudistaminen vielä onnistui. Sen jälkeen hirvimäärät alkoivatkin lisääntyä aivan toisiin lukuihin. Vinoilusi Kerttu tahtoo mennä ohi, kun et ole riittävän tarkka, vai alkaako ikä jo heikentää huomiokykyäsi?

    A.Jalkanen 25.3.2023, 17:49

    Kuuntelin mhy Pohjois-Karjalan ajankohtaiskeskustelun suurpetoihin ja hirviin liittyen. Mukana kansanedustajaehdokkaita. Mieleen jääneitä asioita ranskalaisin viivoin:

    -Hirvien kaatolupamaksujen tuotosta jää leijonanosa käyttämättä, viimeksi yli neljä miljoona euroa. Korvausjärjestelmää tulisi uudistaa, mm. omavastuu arvioinneista pois ja rahaa lisää vahinkojen korvauksiin.

    -Timo Leskinen MTK. Paikallistason hirvikannan tasaisuuteen tulisi pyrkiä. Kannansäätelyn järjestelmä tulisi uudistaa sellaiseksi, jossa sidosryhmien tahdon vastaisia päätöksiä ei voisi syntyä. Valitusoikeus päätöksiin tulisi myös olla.

    -Ehdokas Antti Kuivalainen oli sillä kannalla että yhteislupamenettely mahdollistaisi joustavan hirvitihentymien poiston, mutta siihen ei kaikilla alueilla ole päästy.

    -Pohjois-Karjalan alueella pelätään karhukannan räjähdystä, kun kaatolupien määrää on alennettu ja kaatoluvista valitetaan aina.

    -Susi tulisi ehkä siirtää helpomman kaatolupamenettelyn piiriin, erityisesti pihasusien poistoa tulisi helpottaa.

    Ola_Pallonivel 26.3.2023, 00:21

    Puhun nyt männystä ja olen nähnyt  kahta eri vahinkoa. Ensin se harvinaisempi, neulaset syöty. Mutta latva ehjä. Tuosta taimi toipuu, vaikka se ranka on karun näköinen. En tiedä, onko syyllinen pupu, myyrä vai joku lintu. Tämä tapahtuu talvella.

    Sitten se vakavampi vahinko, eli latva naps poikki ja johonkin se häviää. Sitähän se hirvi tekee. Vuoden päästä huomaa, kun tulee pensaita. Osa toipuu, osa jatkaa elämää monilatvaisena.

    Istutettu mänty kasvaa melkein koivun vauhtia, hetkessä miehen mitassa. Ja näyttää, että helle kesät on vain kiihdyttänyt männyn kasvua. Kannattaa kokeilla, mutta samalla varautua Tricon käyttöön.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 27 28 29 … 37 38 39