Ajatteleeko suorittava todellakin, etten muka katsoisi noita ko. tilastoja? Ne eivät vain auta minua lainkaan, kun niitä hirvivahinkoja hoidettuihin taimikkoihin vain tulee. Suorittava voisi jo lopettaa tuon nutturapäisen kansakoulunopettajan tankkauksen ja myöntää sen tosiasian, että hoidetuille taimikoille sen hirvivahingon tekee hirvi, eikä mikään muu. Tilastojen luvut eivät valitettavasti pidä kaikin osin paikkaansa, sillä hirviä on joillakin paikoin paljon enemmän. Joko muuten suorittava perehdyit niihin nykyisiin hirvivahinkokorvauksien ehtoihin? Kertoisitko ne vuorostasi meille.

Korvausta ei saa ,jos kasvatuskelpoisten puulajien taimitiheys ylittää taimikon suositustiheyden.

Tässä se juju piileekin muutama tuhat ylimääräistä lehtipuunalkua torppaa korvausmahdollisuuden.

Lehtipuusekoitusta tulee olla se 10% ei 90% havupuulle uudistetussa taimikossa. Jälkimmäinen on valitettavasti se yleisin toteutunut vaihtoehto . Lukijoiden kuvissa on nähtävissä aiheesta tuore esimerkki. Muutama viikko sitten laitoin kuvan lähtötilanteesta vastaavissa olosuhteissa. Se kuva näkyi päätyneen Makasiiniinkin.

Miksi muuten koivun luontaista uudistamista ei harrasteta? Pari kolme raudista hehtaarille, muokkaus ja muutaman vuoden kuluttua raivataan liiat vesat pois. Hirvikin on noissa tilanteissa hyötyeläin ,kun avustaa raivauksessa.

Eipä ole vielä sellaista ainakaan meilläpäin kasvupaikkaa ilmaantunut, missä niitä ei kasvatuskelpoisiksi lasketa.

A.J.:lla aiheellinen kysymys. On väärin jos selkeillä männyn kasvupaikoilla (kuivat kankaat) kuusi ja vesasyntyiset koivut lasketaan kasvatettavaksi puustoksi. Kuusista tulee nättiä joulukuusia, koivuista lahovikaisia vänkyröitä, mutta se ei lienee tarkoitus. Eri asia on, jos tilanne on se, että metsänomistaja on itse päästänyt ne pääpuulajiksi.

Onkohan tuota korvausjärjestelmää koeponnistettu käräjillä?