Keskustelut Metsänhoito Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 384)
  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

  • Visakallo

    Kerttu, kyllähän sinun pitäisi se tietää, että jutut sovitetaan aina seuran mukaan.

    mehänpoika

    Norjalaistutkimus: ”Hirvet ahmivat metsien hiilinielua…”

    ”23.3 Tilaajalle: Tuoreen tutkimuksen mukaan hirvet voivat vaikuttaa ilmastomuutokseen yllättävän paljon.”

    – Metsien hyvä kasvu ylläpitää hiilinielua ja mahdollistaa myös hyvän tuoton. Ehkä Suomessakin on tehty vastaavia tutkimuksia, mutta MMM ei anna niitä julkaista. Valta siellä on hirvimiehillä, ylijohtajilla.

     

    suorittava porras

    Tutkimus lipsahtanut mediaan etuajassa. Ei ole vielä aprillipäivä.

    Visakallo

    No, jos hirvet silppuaa hyvässä kasvussa olevan hoidetun männyn- tai koivuntaimikon, niin kyllähän se paikka muuttuu hiilinielusta päästölähteeksi pitkäksi aikaa. Ei sitä  pysty aivan hetkessä korjaamaan. Täysikokoinen hirvi syö 50 kg taimikkoa päivässä.

    suorittava porras

    Eipä syö ,jos on hakkuukohteiden latvusmassaa tarjolla. Riukuunteilta kohteilta sitä kertyy valitettavan vähän , mutta useamman elukan tarpeiksi kumminkin. Kuusentaimikoissa rehottavat lehtipuunvesat ovat parasta herkkua samoin ojanvarsien pajukot.

    Korvaukset hirvivahingoista eivät valtakunnan tasolla kovin merkittäviä ole. Korvaussumma vuodelta 2022 750 000€ ja samaa luokkaa vuonna 2021. Tämä verrattuna siihen ,että valkoposkien tekemiä vahinkoja korvataan pelkästään Pohjois-Karjalassa 3 miljoonan edestä vuodessa.

     

    nollanelonen

    Eihän vapojen heinänsyöntiä voi mitenkään rinnastaa hirvituhoihin. Juuri kukaan ei ilmoita hirvituhoista ja jos ilmoittaa on pelkona joutuuko itse maksamaan tarkastuksen. Lisäksi en ole kuullut ihmishenkien menetyksistä valkoposkikolareissa.

    Visakallo

    Suorittavankin kannattaisi ihan oikeasti tutustua nykyisiin hirvivahinkojen korvausehtoihin. Sen jälkeen et enää lainkaan ihmettelisi vähäistä korvausmäärää.

    pikkutukki

    Hevoset ovat kovia syömään takametsiä .

    suorittava porras

    On muitakin vaihtoehtoja. Metsänomistajat eivät tohdi ilmoitella mahdollisista vahingoista ,kun varsin usein tarkastaja on joutunut toteamaan ,että taimikossa ei suurin murhe olekaan hirvi, vaan että hoitamattomassa taimikossa kasvaa liikaa taimikon heikkoon tilaan vaikuttavaa lehtipuuta. Näitä puutteita esiintyy tilastojen mukaan puolella uudistusaloista.

    Visaakin kehottaisin tutustumaan hirvikannan kehityksestä kertoviin tilastoihin osoitteessa ”luonnonvaratieto”. Sieltä selviää, että metsästyspäivää kohti tehdyt havainnot ovat vähentyneet vuodesta 2017 lähes kolmanneksen ja hirvitiheys pudonnut  2-3/1000- haarukkaan lähes koko maassa. Pieni poikkeus tilastoissa tosin on. Hirvitalousalue V-S2. Siellä tiheys on 6,6/1000ha ja on kasvanut hiljalleen muutamia vuosia . Alueellisen riistaneuvoston asettama tavoite on aika kaukana.

    Muualla Suomessa on keskusteltu jo pari vuotta vasakadosta ja orastavista hirvityhjiöistä . Seuraavat vuodet puhutaankin jo enemmän kadosta metsästäjien joukossa.

    Puuki

    Ei lehtipuita voi vähentää olemattomiin hirvien takia. Nykyään pitää suosia koivusekoituksia kuusikoissa ja mahdollisuuksien mukaan myös rehevimmissä männiköissä.   Eikä riitä jos koivut kasvatetaan vasta varsinaisen th:n jälkeen ; jo varhaishoitovaiheessa simensyntyisiä koivuja jätetään sopivasti n. 10 % runkoluvusta.

    Sopiva hirvitiheys taimikkotuhojen ehkäisemiseksi on n. 1 kpl/1000 ha.  Se tiheys oli 70-luvun alussa viimeksi.  70-luvulla onkin hyviä männyn kasvatusmetsiä pystytty kasvattamaan sen takia.    Hieskoivut voi korvata jotenkin männyn tuhoja taimikoilla nykyhinnoilla mutta tukin hinnan verran siinä mo häviää, jos mäntyaihioita ei jää riittävästi kasvatukseen kelpaaviksi.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 384)