Keskustelut Metsänhoito Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 384)
  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

  • Visakallo

    Juuri näin, kuten tuolla edellä kirjoitettiin. En ole koskaan ymmärtänyt, miten se, että osa metsistä jää huonommalle hoidolle, on syynä hyvin hoidettujen metsien hirvituhoihin?

    suorittava porras

    Siellä hoitamattomassa riukuuntuneessa metsässä on hirville niukasti syötävää ,kun sopiva pintakasvillisuus on kuihtunut valon puutteessa ja vihreä lehvästö hirvien ulottumattomissa. Paine kasvaa hoidetuilla kuvioilla ,kun sieltä löytyy kaikkea.Suurin vahinko kiertoajan kuluessa tapahtuu kuitenkin näillä riukuuntuvilla kohteilla ,joilla tukkia kertyy vain nimeksi .

    Sekin on syytä pitää mielessä ,että nykymuotoinen metsätalous on osasyy hirvikannan kasvuun. Hirvien määrä alkoi kasvaa voimakkaasti yhtä aikaa metsätalouden tehostumisen myötä eli samaan aikaan ,kun puustonkin kasvu lisääntyi 50 vuotta sitten. Miljardin kuution kasvua tänä aikana hirvi ei ole pystynyt estämään.

    Mantraa siitä ,että kullekin maapohjalle ei voisi istuttaa sopivaa puulajia ei nykyisillä hirvitiheyksillä kannata jatkaa. Ruotsissa metsät uudistetaan nykyään sillä puulajilla ,joka maperässä menestyy ,vaikka hirviä ja muita sorkkaeläimiä on moninkertainen määrä Suomeen verrattuna. Ruokailupainetta suppeille alueille on näin menetellen saatu vähennettyä ja merkittävien vahinkojen osuus on lähtenyt laskuun.

    Moni valitettavasti huomaa vain hirven jätökset ,mutta ei näe ,mitä puiden latvusten kohdalla tapahtuu. Jos männylle istutettu metsä on täynnä ylitiheyden takia latvuksensa menettäneitä hieskoivuja , syypää löytyy kaksijalkaisten puolelta ei nelijalkaisten.

     

    Ola_Pallonivel

    Suorittavan ratkaisu on, että ruvetaan raivaamaan myös naapurin hoitamattomat taimikot? O_O

    ”Sekin on syytä pitää mielessä ,että nykymuotoinen metsätalous on osasyy hirvikannan kasvuun.”

    Melkoisia ufo juttuja. Hirvikannan kasvu selittyy ainoastaan sillä, koska siitä päättävät metsästäjät.

    Oikeastaan on melko koomista, että ohjeita jakaa henkilö joka ei omista itse metsää. Mutta haluaa harrastaa muiden mailla ja muiden rahoilla.

    Se on kuitenkin ihan fakta, että tietyillä alueilla ei voi uudistaa koivua/mäntyä istuttamalla ilman Tricoa.

    nollanelonen

    ei minua haittaa jos hieskoivut menettää latvansa

    suorittava porras

    Ei taida monillakaan olla tiedossa ,että alunperin metsästysseurat perustettiin varmistamaan maanomistajien saaliita . Perustajat olivat suurtilallisia. Säännöissä oli tiukoja rajoituksia ,joilla rajoitettiin maattomien mahdollisuuksia metsästää. Myöhemmin johtotehtävissä oli lähes poikkeuksetta runsaasti maata omistavia henkilöitä. Vasta siinä tilanteessa ,kun hirvikanta oli karkaamassa hallinnasta ,alettiin pitkin hampain ottaa maattomia mukaan toimintaan.

    Nyt niitä maattomia on suorastaan rukoiltava mukaan ,että toiminta saadaan jatkumaan. Tarjolla olevia harrastusmahdollisuuksia on valtavasti eikä hiljaisten salojen kiertämiseen oikein löydy innokkaita. Luonnossa voi liikkua muutenkin yksin tai porukoissa ilman paineita. Kalliisiin aseisiin ,koiriin ja maastoajoneuvoihin ei tarvitse investoida eikä sitoutua koko syksyksi pyytämään eioota.

    Metsästysharrastuksen vetovoima säilyy ,jos saalista on tarjolla. Nykyisessä tilanteessa rivit ovat jo harventuneet muunkin ,kun luontaisen poistuman ansiosta. Sietääkin pohtia, kuka sen muutaman vuoden kuluttua koittavan hirvikannan räjähtämisen hoitaa. Siitä kannattaa olla ihan oikeasti huolissaan.

    A.Jalkanen

    Sudet ja karhut räjähtävät sitten perässä ja hoitavat homman ihmisten puolesta.

    Voisivatko pohjoisemman hirvien suhteen harvan alueen metsästäjät tulla tänne etelään vierailemaan – täällä olisi sitä saalista valkohäntien ruokintapaikoilla! Vastaavasti täältä tarjottaisiin räjähteleville hirvialueille apua tarvittaessa.

    Onko ongelmien syy vanhakantaisessa toimintakulttuurissa, jossa jokainen alue hoitaa oman tonttinsa? Eikö nyt ole paikoin ongelmana se että kaikki halukkaat maattomat eivät pääse mukaan? Olisko seurojen kunnioitettava sitä että kaikki jäsenet eivät voi sitoutua ajallisesti yhtä paljon.  Eli tavallaan olisivat vierailijoita oman seuran tapahtumissa voimavarojensa mukaan.

    Jos jokin tapa toimia ei enää tunnu toimivan niin pitää keksiä vaihtoehtoja. Metsänomistajat ovat pääosin tyytyväisiä hirvien katoon vai tyytymättömiä? Onko heiltä kysytty?

    suorittava porras

    Sitoutumisessa on olosuhteiden pakosta joustettu jo vuosia , mutta pienien porukoiden kohdalla osallistujakato on jo kriittisessä pisteessä ja korostuu, jos joukosta poistuu yksikin avainhenkilö.

    Niitä halukkaita löytyy vain ruuhkasuomesta , muualla on vain menokkaita. Matkat ovat nykykustannuksilla ongelma ,joten koko syksyn kestävään reissaamiseen vieraille paikkakunnille löytyy vähemmän halukkaita. Sillä joukolla ei ratkaista jatkuvuuden asettamia haasteita. Aktiiveja tulee löytyä omalta paikkakunnalta .

    Metsuri motokuski

    AJ. Varsinais-suomessa on  yksi tiheimmistä susikannoista. Ovatko he hoitaneet vhp ongelman ?

    A.Jalkanen

    En tiedä; kertokaa te jotka asutte siellä päin. Enempi vitsillä heitin ne pedot: ihmisten sietokyky on alemmalla petokannan tasolla kuin mikä tarvitaan hirvieläinkannan hoitoon.

    Nostokoukku

    Metsänomistajat ovat ”yliedustettuina” riistanhoitoyhdistysten johtokunnissa. Oman rhy:n johtokuntaan on kelvannut vain metsänomistajia. Eli heiltä on kyllä ”kysytty” suhtautumista hirvikatoon. Ja sieltä on vuosi vuoden jälkeen tyrmätty lupamäärien nostaminen kuten myös pidetty kiinni seuroille jaettujen aikuinen/ vasa lupien käytöstä.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 384)