› Keskustelut › Metsänhoito › Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 22 23 24 … 37 38 39

  • Harvennukset ja hirvet syövät kasvua

    Lähetetty: 17.12.2022, 09:07

    Merkitty: 

    Sen omin silmin olen havainnut että harvennukset syö kasvua.  Mutta sitä että hirvien syöminen näkyisi puuston kasvussa on kyllä enemmänkin huuhaata, kyllä se on mitätöntä hiilenkiertoon suhteutettuna.  Saman tasoinen mutta paljon todempi on kun sanoiksi asettaa, taimikon ja nuoren metsän harvennukset, taimikonhoidot, vähentävät kasvua ja nopeuttavat hiilenkiertoa.  Se on tosi mutta sillä on paaaljon suurempi vaikutus kuin hirvien syömällä puuuvaraston vähenemisellä, hiilen sidonnan pienemisenä…..  molemmat kuin kuin itikan pieru saharassa.  Varmasti metsäasiantuntijat osaavat sen, noiden, vaikutuksen uskottavasti laskea.  Mutta tuo raivaussaha se se on paha kone että menetelmä hiilen sidontaa ajatellen.

     

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 23.3.2023, 18:33

    Niin…rahalla saa hirvikannat pysymään tukevasti korkealla.

    Vieläkin ihmetyttää suomalaisten huolet muutamasta hirvestä. Puuta menee monim verroin enemmän pilalle hoitamattomina kasvavissa tiheiköissä. Puolitetaan ensin se kehitys ja keskustellaan sen jälkeen hirvistä ,jos on aihetta.

    Visakallo 23.3.2023, 18:37

    Jos kaikki metsät hoidettaisiin hyvin, niin sitten kävisi kuten minulle, eli hirvet alkavat kalttaa hyvässä kasvussa olevia tukkikuusia.

    Metsuri motokuski 23.3.2023, 19:37

    Visakallo. Oletko sitä mieltä että kun ruotsissa on parempi varallisuus niin ei myöskään riistakantaa voi verrata ? Miten nämä liittyy toisiinsa ?

    Visakallo 23.3.2023, 19:47

    Liittyy Metsuri motokuski siinä mielessä, että Suomessa on huomattavasti halvempaa harrastaa hirvenmetsästystä kuin Ruotsissa. Se on meillä verrattavissa lähes jokamiehenoikeuteen. Eikö silloin kaiken mittapuun mukaan ole myös kohtuullista, ettei hirvikanta ole yhtä suuri kuin Ruotsissa.

    Rukopiikki 23.3.2023, 20:19

    Sveitsiläispankin vuonna 2021 tekemässä arviossa suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus oli keskiarvona 168 000 dollareissa ja ruotsalaisten 336 000. Ruotsalaisilla on siis varallisuutta kaksinkertainen määrä.

    Huomionarvoista on se että vuonna 2000 olimme melkeen tasoissa. Silloin ruotsalaisten varallisuus oli 77 000 ja suomalaisten 72 ooo. Me ollaan ryssitty tämä 2000-luku täysin!

    Ruotsalainen arki on lähellä ja voi kyllä sanoa että elintasoero näkyy.

    Ola_Pallonivel 23.3.2023, 23:22

    Joo, otetaan vaan Ruotsista mallia. Vapautetaan moottorikelkkailu jokamiehenoikeuksiin, niinku siellä. Jos täällä on taimikot niin huonosti hoidettu, ni ei haittaa vaikka siellä vähän kelkalla rällää. Tapahtuu taimikonhoito samalla. Samaan tapaan ku hirvet hoitaa taimikot.

    Anton Chigurh 23.3.2023, 23:33

    Jäpäkyörä tuolla edellä: ”Suurin osa suomea on nyt yhdessä asetetussa tavoitteessa”.

    Kysyin tuota tavoitetta etujärjestömme (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirolalta kymmenen (10) vuotta sitten. Hän vastasi minulle tällä palstalla 1.10.2013: ”…Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista…”

    Meitä metsänomistajia, puuntuottajia on yli 600000 (kuusisataatuhatta). Siitä joukosta osallistuu sorkkaeläinjahtiin noin 40000 (neljäkymmentatuhatta). Koko hurja joukkohan on 100000 (satatuhatta).

    Sata vuotta sitten oltiin samassa tilanteessa kuin nyt (ote tuire nygrenin väitöskirjasta): ”…Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun hirvikanta oli jo huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen aktiivisena alullepanijana oli Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin kuitenkin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille…”

    Sata vuotta sitten hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvivahingonkärsijät (todellisuudessa koko yhteiskunta) vaativat hirvikannan hävittämistä kokonaan. Minulle riittää, kun hirvet ja muut sorkkaeläimet hävitetään kokonaan puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Hirville jää vielä lähes 14 miljoonaa hehtaaria. Se riittää hyvin reservaatiksi.

    Sorkkaeläinten poistaminen avaa mahdollisuuden kaksinkertaistaa puuntuotanto. Rahanreikiä kyllä löytyy.

     

    suorittava porras 24.3.2023, 08:47

    Turhaa tuo Anttooni poraa. Metsiemme puuston määrä on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana 70% 1,5 miljardista kuutiosta 2,5:een. Kasvu on siis ollut jatkuvastinpoistumaa suurempi. Vaikka hirviä on ollut välillä pitkiä aikoja tuplasti nykyinen määrä , ei kasvu ole hiipunut. Myös kaikille puuta jalostaville tahoille on löytynyt riittävästi tavaraa jalostettavaksi  .

    Jos vielä mennään vertailun vuoksi vilkaisemaan väestökehitystä viimeisen sadan vuoden jaksolla , maamme väkiluku on kasvanut lähes 2,5 miljoonalla sierainparilla. Jokainen näistä on haitallisempi luonnolle verrattuna hirveen.

    nollanelonen 24.3.2023, 09:10

    Metsien kasvu nyt ei ole tässä se pointti vaan se, että mäntyä ja koivua ei voi kasvattaa siellä missä se olisi järkevää. Lisäksi hirvien takia tulee huomattavia laatutappioita. Itse olen hoitanut metsäni esimerkillisesti ja silti taimikot on syöty, viimeisimpänä kaulasivat 7 ha 02 männikköä pilalle. Eihän tämä voi tällälailla mennä, että vuosikymmeniä asiaa hyssytellään ja ollaan, että kun ei ole taimikoita hoidettu ym. Minua kiinnostaa ainoastaan mitä on tehtävissä, että nuo hirvenpaskat ei tuhoa minun omaisuutta.

    Ola_Pallonivel 24.3.2023, 09:17

    Se on juuri noin, kuten nollanelonen kiteytti asian. Ja kun mukaan otetaan liikenteelle aiheutuneet kustannukset, on tilanne käsittämätön.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 384)
1 2 3 … 22 23 24 … 37 38 39